Ajankohtaista

Asuntomarkkinoiden pohja saattaa olla koko maan tasolla nähty, mutta pääkaupunkiseudun tilanne on iso pettymys, arvioi PTT:n vanhempi ekonomisti Veera Holappa keskiviikkoaamun tilastoja.

OECD julkaisi kesäkuussa uusimmat tuloksensa talousosaamisen PISA-tutkimuksesta (OECD 2024). Suomi ei tällä kertaa osallistunut talousosaamista mittaaviin tutkimuksiin, mutta mukana olivat muun muassa naapurimaamme Norja ja Tanska, joten meidänkin on hyödyllistä pureutua tutkimuksen tuloksiin. OECD:n mukaan nuorten talousosaamisen kehittäminen on avain parempaan taloudenhallintaan – ei pelkästään lyhyellä, vaan myös pitkällä aikavälillä. Hyvin talousasioita ymmärtävät nuoret esimerkiksi säästävät enemmän ja välttävät ylivelkaantumista.

Suomalainen lomautusjärjestelmä tuo joustoa suhdannekuopissa sekä työnantajille että työntekijöille, mutta ei väistämättä ole hyväksi koko kansantalouden tuottavuudelle, esittää Pellervon taloustutkimuksen, Helsingin yliopiston ja Owal Groupin selvitysraportti. Lomautukset keskittyvät varsin voimakkaasti tietyille aloille ja yrityksiin, ja niitä saatetaan käyttää sopeutumisessa normaaliin kausivaihteluun. Keskittymistä voitaisiin ehkä vähentää työnantajan omavastuulla tai muulla lomautusten käytöstä riippuvalla maksulla.

Suomen työmarkkinoilla on näkyvissä mahdollisesti myönteisiä signaaleja, vaikka työllisten määrä on Tilastokeskuksen mukaan kesäkuussa laskenut vuodentakaiseen nähden.

Suomalaiset kasvihuoneyrittäjät ovat kiinnostuneita kasvintuhoojavakuutuksista tai kasvintuhoojarahastoon osallistumisesta, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys. Yrittäjät arvioivat virus- ja tuholaisriskien lisääntyvän, ja suuriin vahinkoihin on vaikea varautua taloudellisesti omin voimin. Tällä hetkellä kasvintuhoojariskiä vastaan ei ole Suomessa tarjolla vakuutustuotteita tai rahastoa.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu asetti jälleen Suomen talouden ennustajat paremmuusjärjestykseen. Vuoden 2023 tarkimman talousennustajan palkinnon sai Pellervon taloustutkimus, PTT, Taloustutkijoiden 40. kesäseminaarissa Jyväskylässä. Tämä on viides kerta, kun PTT voittaa vuodesta 1998 asti pidetyn talousennustajakilpailun.

Metsiä koskevat EU:n uudet ja valmisteilla olevat asetukset sekä direktiivit voisivat kokonaisuudessaan lisätä metsänomistajan hallinnollista taakkaa. Joidenkin omistajien kohdalla ne voivat vähentää metsätalouden käytössä olevaa metsäalaa. Koko Suomen tasolla uuden sääntelyn aiheuttamat kustannukset jäisivät kuitenkin melko maltillisiksi. Pellervon taloustutkimus PTT:n selvitys tarkastelee seitsemän EU-direktiivin ja -asetuksen kokonaisvaikutuksia yksityismetsätalouteen Suomessa.

Luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa voitaisiin hyödyntää nykyistä laajemmin taloudellisia kannustimia, kuten luontohaitasta perittäviä maksuja, tukia ja yritysten vapaaehtoisia ratkaisuja. Uusi selvitys esittelee eri puolilta maailmaa 17 esimerkkiä luontohaittojen vähentämisestä tai luonnon vahvistamisesta.