- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA
Suomi kansainvälistyy vauhdilla. Viimeisen viiden vuoden aikana Suomeen on muuttanut yhteensä noin 120 000 ihmistä ulkomailta ja esimerkiksi viime vuonna maamme väestö lisääntyi liki 14 000 hengellä maahanmuuton vuoksi. Määrä on suurin sitten sotavuosien.
Maahanmuutto siis kasvattaa väestömääräämme, mutta miten käy väestön laadun? Yksikertaiset tarkastelut osoittavat, että Suomesta muuttaa jatkuvasti korkeasti koulutettuja pois enemmän kuin maahanmuutto tuo tilalle. Tässä mielessä maastamme tapahtuu ns. aivovuotoa ulkomaille. Koulutuksen näkökulmasta voidaankin sanoa, että maahanmuutossa Suomi korvaa laatua määrällä.
Koulutustasoon keskittyminen on melko kapeakatseista, sillä tiedon tai osaamisen siirtyminen ja välittyminen ei rajoitu vain korkeasti koulutettuihin, vaan kaikki muuttajat vievät mukanaan tietoa ja ovat mahdollisia tiedon siirtäjiä.
Tärkeä ja varsin vähälle huomiolle jäänyt maasta- ja maahanmuuttoon liittyvä näkökohta on myös maiden välinen osaamisen kierto. Osaamisen kiertoa tapahtuu, jos maastamuuttaja palaa takaisin. Parhaimmillaan osaamisen kierto hyödyttää sekä lähtö- että kohdemaata.
Vaikka Suomesta muuttaa pois korkeasti koulutettuja enemmän kuin tilalle tulee, osa poismuuttavista palaa aikanaan takaisin. Mukanaan he tuovat tietonsa ja taitonsa, jotka ovat todennäköisesti karttuneet poissaolon aikana. Viime vuosina liki joka kolmas Suomeen muuttaja on ollut paluumuuttaja, eli osaamisen kierrolla on merkittävä rooli maahanmuutossa.
Aivovuotoa korostavan näkemyksen sijaan maasta- ja maahanmuutto tulisikin ennemmin nähdä maiden välisenä vuorovaikutteisena prosessina, joka siirtää ja kierrättää tietoa, osaamista ja kulttuurisia vaikutteita maasta toiseen.
On myös syytä huomata, että maahanmuuton vaikutusten arvioinnin näkökulmasta tärkeää on se, vastaavatko muuttajien taidot maassamme tarvittavia taitoja. Suomessa väestö on eräs maailman korkeimmin koulutetuista, ja kärjistäen voidaan sanoa, että maamme tuskin kaipaa pelkästään korkeasti koulutettuja muuttajia.
Jo viime vuosina on ollut nähtävissä, että työvoimakapeikkoja syntyy erityisesti suorittavaan työhön ja matalaa koulutusta vaativille aloille. Tässä mielessä maahanmuuttajien kantaväestöä heikompi koulutus ei ole ongelma.
Ongelmallista sen sijaan on se, että maahanmuuttajien integroituminen työmarkkinoille näyttää tapahtuvan varsin hitaasti. Suuri osa työikäisistä maahanmuuttajista on työvoiman ulkopuolella tai työttömänä. Esimerkiksi vuonna 2007 maahanmuuttajien työttömyysaste oli liki 20 prosenttia, eli yli kaksinkertainen kantaväestön työttömyysasteeseen verrattuna. Tässä suhteessa Suomella on paljon parantamisen varaa.
