AI:sta työelämän uusi tuottavuusloikka

Idea tälle blogille syntyi, kun selvitin PTT:n nuorten tutkijoiden ajatuksia AI:n käytöstä Hankenin tutkijan Leyla Yacinen tutkimustyötä varten. Yacine haastattelee tutkimukseensa HR-ammattilaisten näkemyksiä nuorten työntekijöiden generatiivisen AI:n käytöstä muun muassa oppimisen ja kehittymisen näkökulmasta. Päätin haastatella nuoria itse saadakseni heidän ajatuksistaan oikeanlaisen kuvan.

PTT:llä tekoälyä on hyödynnetty ja kokeiltu yli vuoden ajan. Tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen on AI-työryhmän vetäjänä ja asiasta kiinnostuneena ollut merkittävä tukija ja innovaattori. Hän on mahdollistanut sen, että työntekijät ovat päässeet kokeilemaan ja hyödyntämään tekoälyä.

Oppilaitosten ja työelämän välinen kuilu

Korkeakouluista tulevat harjoittelijat tuovat mukanaan arvokasta osaamista myös erilaisista ohjelmistoista. Oppilaitoksilla on usein paremmat mahdollisuudet hankkia käyttöönsä monipuolisesti erilaisia ohjelmistoja ja aineistoja. Yleishyödyllisen organisaation kassa ei aina välttämättä riitä jokaiselle ohjelmalle, mutta tutkijan käyttökokemuksilla onkin hankinnoissa suuri painoarvo. PTT:llä pyritään siihen, että tutkijoilla on käytössään tarvittavat ja toimivat työvälineet ja aineistot. Tavoitteena on, ettei oppilaitosten ja työelämän välille syntyisi liian suurta kuilua, jotta tutkijat pystyisivät tekemään laadukasta tutkimustyötä.

Erityisesti tekoälyn tulon myötä erilaisia ohjelmia on runsaasti tarjolla ja useammista löytyy sekä maksuton että maksullinen versio. Voisi sanoa, että PTT:llä on tällä hetkellä pilotointivaihe, jossa testataan koko porukalla maksuttomia järjestelmiä ja pienemmillä kokoonpanoilla erilaisia maksullisia ohjelmistoja tarpeen mukaan.

Kansantalouden tutkimusryhmässä työskentelevät tutkimusharjoittelija Maria Sivonen ja ekonomisti sekä Tampereen yliopiston väitöskirjatutkija Tuuli Şen kertovat, että tekoälyn hyödyntämistä ei ole vielä kovin paljon nostettu yliopistolla esille. Tekoälyn kanssa on kuitenkin oltava tarkkana, että esimerkiksi esseitä kirjoittaessa kirjoittajalla pysyy langat käsissä ja laatu säilyy hyvänä, sillä se voi antaa myös vääriä vastauksia. Ruuskanen totesikin jo aiemmassa tekoälyblogissamme, että on hyvä, että asioita pallottelee, vaikka kollegan kanssa eli tiedon oikeellisuus on hyvä tarkistaa asiaa tuntevalta kollegalta.

AI-myönteinen kulttuuri ja johdon tuki mahdollistavat käyttöönoton

Sekä Sivonen että Şen kokevat, että PTT:n johdon tuki ja organisaation kehitysmyönteinen suhtautuminen ovat edesauttaneet erilaisten AI-työkalujen käyttöönottoa. PTT:llä onkin rohkeasti ja uteliaasti lähdetty kokeilemaan erilaisia työkaluja.

”Ehdottaisin, että AI:n käyttövinkit otettaisiin osaksi uuden työntekijän perehdyttämistä”, ideoi tutkimusharjoittelijana toimiva Maria Sivonen.

Toivoisin, että AI olisi työelämän uusi tuottavuusloikka.

AI:n käyttö voisi olla oivallinen tuki uudelle tutkijanalulle, sillä sitä voi hyödyntää monella eri tavoin, kuten uuteen aihepiiriin tutustumisessa, kielenhuollossa, tekstin kääntämisessä, erilaisten tekstien strukturoinnissa ja tiedonhankinnassa. Siitä voi olla myös hyötyä erilaisten menetelmien ymmärtämisessä sekä koodauksen tukena.

”Toivoisin, että AI olisi työelämän uusi tuottavuusloikka”, toteaa Tuuli Şen, joka nostaa erityisesti tekoälyn hyödyt erilaisten esitysten ja puheiden rakenteiden ja asioiden kiteyttämisen suunnittelussa.

Tekoälyn koko potentiaalia ei osata vielä täysin hyödyntää

PTT:n tutkimusviestinnän asiantuntija Milja Sinnemäki on myös aktiivisesti seurannut tekoälyä ja lähtenyt innokkaasti hyödyntämään tekoälyä työssään. Myös viestinnän käyttämiin ohjelmistoihin on päivittynyt tekoälyominaisuuksia, joten sisällöntuotanto ja ideointi niin kuvien kuin tekstintuottamisen osalta on nopeutunut.

”Ajattelen, että on vielä paljon opittavaa ennen kuin tekoälyjen koko potentiaalia osataan hyödyntää jokapäiväisessä työnteossa. Sen hyöty esimerkiksi monien yksinkertaisten tehtävien automatisoinnissa ja toisaalta oman ajattelun ja luovuuden sparraajana on jo tunnistettu, mutta mitä kaikkea emme vielä tiedä? Ja miten usein kuitenkin alamme huomaamattamme tehdä sellaisia tehtäviä, joihin voisimme helposti käyttää tekoälyn apua?”, pohtii Sinnemäki. 

Gen AI and L&D of young professionals -tutkimuksen tutkija: Leyla Yacine, Doctoral Researcher, Management and Organisation, Hanken School of Economics, leyla.yacine@hanken.fi