”Aineeton pääoma Suomen yrityksissä” Jukka Jalava, 12.9.2007

                                               MAASEUDUN TULEVAISUUS/PTT:N TALOUSTUTKA

Nykyisin suomalainen yritystoiminta on osa maailmantaloutta. Kotimarkkinoiden pienuuden takia kasvua on haettu viennistä, ja viime vuosikymmeninä myös ulkomaisista investoinneista.

Jyväskylän yliopiston professorit Jari Ojala ja Petri Karonen jakavat yrityssektorimme historiallisen kehityksen neljään osittain päällekkäiseen vaiheeseen.

1600-luvulta aina 1870-luvulle oli kauppiaskapitalismin aika. Tuolloin kauppiaat ja aatelisto perustivat kauppahuoneita (jonkun verran myös rautaruukkeja ja tehtaita) jotka harrastivat liiketoimintaa laaja-alaisesti.

1800-luvun puolivälissä alkoi vuosisadan jatkunut teollisuuskapitalismin aika, jolloin tuotanto oli suurinta metsäteollisuusyrityksissä sekä tekstiili- ja tupakkayrityksissä.

1900-luvun alusta 1990-luvun puoliväliin oli finanssikapitalismin vuoro.

Tällöin rahoituslaitosten rooli talouselämässä oli tavattoman keskeinen. Monikansallisten yritysten nousun myötä alkoi nyt meneillään oleva globaalikapitalismin aika.

Taloudellisessa toiminnassa on myös tapahtunut toisenlainen rakennemuutos, kun käsin kosketeltavien tavaroiden osuus bruttokansantuotteesta on pienentynyt palveluiden hyväksi, eli taloutemme on muuttunut yhä painottomammaksi.

Harvemmin tulee ajatelleeksi, että myös yritysten investoinnit ovat muuttuneet painottomammiksi, sillä perinteiset kiinteät investoinnit rakennuksiin, koneisiin ja kuljetusvälineisiin eivät enää riitä.

Mitä ovat aineettomat investoinnit? Tästä voidaan olla montaa mieltä. Voitaneen kuitenkin sanoa, että ainakin on kyse digitalisoidusta informaatiosta, eli tietokoneohjelmistoista ja tietokannoista.

Lisäksi on kyse innovaatioinvestoinneista kuten tutkimus- ja kehitystoiminta, kirjallisuuden ja viihteen alkuperäisteokset sekä suunnittelupalvelut (kuten arkkitehti- ja konesuunnittelupalvelut).

Osittain on myös kyse investoinneista tuotteen brändiin, investoinneista yrityskohtaiseen inhimilliseen pääomaan (esimerkiksi työnantajan maksama atk-kurssi) sekä organisaation parantamisesta.

Kolmessakymmenessä vuodessa Suomen yrityssektorin aineettomien investointien osuus bruttokansantuotteesta on miltei kaksinkertaistunut.

Aineettomat investoinnit olivat jo suuremmat kuin aineelliset investoinnit Yhdysvaltojen markkinatoiminnassa 2000-luvulla.

Näin on myös Suomen yrityssektorilla. Ei siis ole kyse mistään mitättömästä ilmiöstä; vaikka aineeton onkin.

jukka.jalava@ptt.fi