- Blogit
- Kansantalous
Kalevi Sorsa säätiön julkaisema arvio talousennusteista ja niiden tarkkuudesta on tärkeä puheenvuoro tärkeästä asiasta. Se ansaitsee kuitenkin muutaman täydentävän havainnon ja kommentin.
Pellervon taloustutkimus PTT ennustaa kansantalouden suhdannetilannetta kaksi kertaa vuodessa. Lisäksi julkaisemme kaksi kertaa vuodessa ennusteet meille tärkeiden toimialojen, maa- ja elintarviketalouden ja metsätalouden, lähiajan kehityksestä.
PTT julkaisee suhdanne-ennusteita ainoastaan kuluvalle ja seuraavalle vuodelle. Perusteet tälle ovat saman suuntaiset kuin arviointiraportissa esitetään. Useamman vuoden päähän kohdistuvien ennusteiden osumatarkkuus on hyvin huono. Taloutta kohtaa parin vuoden aikana siinä määrin monet ja yllättävät shokit, että kaukana tulevaisuudessa olevan yksittäisen vuoden talouskehitystä kuvaava luku ei anna olennaista tietoa tulevasta. Pidemmän aikavälin pohdinnoissa onkin yksittäisen vuoden lukuja olennaisempaa pyrkiä hahmottamaan talouskehityksen suuria linjoja. Olemme esimerkiksi vuonna 2023 kuvanneet kuluvaa vuosikymmentä seuraavasti:
” Populismin sävyttämän nationalistisen talouspolitiikan kannatus kasvaa kriisien ja geopoliittisten jännitteiden kasvun myötä, mikä kääntää globalisaation yhä voimakkaammin toiseen suuntaan. Teollisuuspolitiikka tekee paluun ja valtiot panostavat keskinäisessä kilpailussaan menestyviin kansallisiin suuryrityksiin markkinoiden kilpailullisuuden kustannuksella. Päätöksenteossa painottuu entistä enemmän toimitusketjujen monipuolisuus ja varautuminen erilaisiin kriiseihin.
Deglobalisaatio johtaa tuotannon skaalaetujen pienenemiseen, erikoistumisen vähenemiseen, innovaatioiden huonompaan liikkuvuuteen, inflaation kiihtymiseen ja globaalin pääoman tehottomampaan allokaatioon. Deglobalisaation kokonaisvaikutus on tuottavuutta heikentävä, vaikka sillä voi olla myös joitakin positiivisia vaikutuksia, kuten automatisaatiokehityksen kiihtyminen. Protektionistisen politiikan on jo nähty vahingoittavan Yhdysvaltojen taloutta (Amiti ym. 2021; Fajgelbaum ja Khandelwal 2022), mutta vaikutusten odotetaan voimistuvan entisestään lähivuosina.”
Ennusteiden tarkkuudesta
Talouspolitiikan valmistelun kannalta olennaisin ennuste on syksyn ennuste tulevalle vuodelle, koska tätä informaatiota hyödynnetään eri instituutioiden talousarvioiden valmistelussa. Kalevi Sorsa säätiön raportissa ennusteiden osuvuutta arvioidaan ennustevirheiden keskiarvolla vuosille 2016–2025. PTT:n ennustevirheiden keskiarvo on tuolla ajanjaksolla 1,4 prosenttiyksikköä, minkä pohjalta voisi hyvinkin päätyä raportin arvioon ennusteiden hyödyttömyydestä.
Aikaperiodille 2016–2025 osuu kaksi suurta ja ennakoimatonta shokkia. Vuoden 2020 talouskehityksen määritti koronapandemia ja vuoden 2022 Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Arvioitaessa ennusteiden laatua näiden vuosien huomioiminen määrittää tuloksia merkittävästi. Esimerkiksi PTT:n ennustevirheet olivat vuodelle 2020 3,7 prosenttiyksikköä ja vuodelle 2022 3,3 prosenttiyksikköä. Nämä virheet eivät kerro mitään ennusteprosessin laadusta, mutta toki toimintaympäristön epävakaudesta.
Lyhyissä aikasarjoissa suuret yksittäiset havainnot vääristävät tuloksia, ja erityisesti keskiarvo on herkkä suurille yksittäisille havainnoille. PTT:n ennusteen kehitystyössä olemmekin laaduntarkkailussa käyttäneet mediaania vuosille 2011–2025, mutta sivuuttaen vuodet 2020 ja 2022. Näin mitattuna PTT:n ennustevirhe on ollut 0,4 prosenttiyksikköä. Alle 0,5 prosenttiyksikön virhe antaa hyvän lähtökohdan seuraavan vuoden talouden suunnittelulle, joten johtopäätös on aivan toinen kuin raportissa tehty.
Vaikka PTT:n ennusteet ovat tyypillisesti oikeaan osuvia ja hyödyllisiä, mahtuu joukkoon myös suuria virheitä vuosille, joiden talouskehitystä ei ole määrittänyt poikkeuksellinen shokki kuten pandemia tai sota Euroopassa. Suurin tällaisen vuoden ennustevirhe on vuodelta 2014, jolloin PTT yliarvioi talouskasvun 2,8 prosenttiyksikköä. Keskeinen virhelähde oli Suomen vientiteollisuutta silloin riivanneen hintakilpailukykyongelman sivuuttaminen ennusteessa. Ennustevirhe ja sen lähteen tunnistaminen kannusti PTT:tä tuomaan omalta osaltaan esille hintakilpailukykyongelman merkitystä talouskasvuun. Tämä ongelma sittemmin korjattiin kilpailukykysopimuksessa vuonna 2016.
Kalevi Sorsa säätiön mukaan talouspolitiikkaa ei pitäisi sitoa ennusteisiin vaan oikeisiin tietoihin. Raportissa tuodaan aivan oikein esille tilastokeskuksen talouskehitystä kuvaavien lukujen suuret revisiot. Tilastokeskuksen seuraavan vuoden alussa laatiman arvion edellisen vuoden talouskehityksestä on revisioitunut vuosina 2011–2025 prosenttiyksikön tai enemmän viitenä vuotena. Näin suuret revisiot vaikeuttavat merkittävästi ennusteiden tekemistä. Mediaanirevisio on 0,4 prosenttiyksikköä vuosina 2011–2025. Siis sama kuin PTT:n ennustevirhe. Tämän pohjalta herää kysymys siitä, mitä lopulta ovat ne oikeat tiedot.
Talouspolitiikan suunnitellun kannalta ennusteiden laadun parantaminen on keskeistä, mutta se on hyvin vaikeata ilman Tilastokeskuksen talouskehitystä kuvaavien tilastojen tarkkuuden parantumista. Lisäksi suuret revisiot olisi hyvä pitää mielessä, kun lähes reaaliaikaisesti hehkutetaan talouden suuria käänteitä.
Markus Lahtinen
