- Metsäala
Maailmankaupan arvaamattomat käänteet hämärtävät Suomen metsäteollisuuden näkymiä – puun hintahuiput tasoittuvat
Marjo Maidell ja Paula Horne: PTT-ennusteet 7/2025: Metsäala – syksy 2025. Maailmankaupan arvaamattomat käänteet hämärtävät Suomen metsäteollisuuden näkymiä – puun hintahuiput tasoittuvat. ISSN 1799-9430.
Sisällysluettelo
Suomen metsäteollisuuden viennin arvo kasvaa maltillisesti lähivuosina. Tänä vuonna alkuvuoden kohtuulliset vientiluvut nostavat viennin plussalle, vaikka loppuvuosi onkin heikompi. Osin kasvua selittää heikko vertailuvuosi 2024. Ensi vuonna Euroopassa rakentamisessa ja yksityisessä kulutuksessa odotetaan jo käännettä, mikä tukisi myös Suomen metsäteollisuuden vientiä. Kasvun yllä on kuitenkin varjoja. Yhdysvaltain tempoileva tullipolitiikka ylläpitää epävarmuutta kansainvälisen kaupan ehdoista, ja osin sen seurauksena Kiina ja myös Kanada ohjaavat omaa tuotantoaan uusille markkina-alueille. Tämä on riski Suomen metsäteollisuudelle. Myös maailmantalouden alavire rajoittaa kasvuvauhtia, ja käyttöasteet säilyvät matalina.
Puumarkkinoilla hintahuiput tasoittuvat, ja suurimmat puun hinnannousut onkin toistaiseksi nähty. Ensimmäistä kertaa vuosiin kuitupuun vuosittaisissa keskihinnoissa on odotettavissa jopa pientä laskua. Metsäteollisuuden puunkäyttö lisääntyy jonkin verran, mutta se ei kuitenkaan heijastu täysimääräisesti hakkuisiin ja puukauppoihin, koska aiemmin kertyneitä varastoja on purettu tämän vuoden aikana. Yksityismetsien kantorahatulot nousevat tänä vuonna ennätyslukemiin, vajaaseen 3,2 miljardiin euroon.
| Vientimarkkinat | 2025e | 2026e | Puumarkkinat | 2025e | 2026e | |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Paperi | määrä | -2 % | -5 % | Metsäteollisuuden puun käyttö | 3 % | 3 % |
| hinta | -2 % | 1 % | ||||
| Kartonki | määrä | 4 % | 4 % | Markkinahakkuut | 1 % | 2 % |
| hinta | -1 % | 1 % | ||||
| Massa¹ | määrä | 6 % | 3 % | Yksityismetsien puukaupat | -11 % | 7 % |
| hinta | -3 % | 0 % | Puun nimellishinta² | |||
| Sahatavara | määrä | 10 % | 3 % | tukki | 3 % | 0 % |
| hinta | 5 % | 2 % | kuitu | 2 % | -4 % | |
| Vaneri | määrä | -4 % | 2 % | Bruttokantorahatulot yksityismetsistä | 5 % | 0 % |
| hinta | 1 % | 2 % | ||||
| ¹pääosin sellua | ²pystykaupat, vuotuinen keskihinta |
Maailmantalous ongelmissa
Maailmantalouden kasvu on luisumassa hitaammalle uralle Trumpin kauppapoliittisen tempoilun ja Kiinan hiipuvan trendikasvun seurauksena. Sekä Yhdysvalloissa että Kiinassa talouskasvu hidastuu sekä tänä että ensi vuonna. Euroopassa kasvu on ollut Venäjän hyökkäyssodan varjossa kituliasta jo pidempään. Ensi vuoden osalta odotetaan parempaa, mutta maailmantalouden alavire hidastaa suhdannekäännettä ja rajoittaa kasvuvauhtia.
Aiempaa korkeammat ja nopeasti vaihtelevat tullit ovat tulleet jäädäkseen, ja ne lankeavat väistämättä ainakin osin yhdysvaltalaisten kuluttajien maksettavaksi. Yhdysvaltojen kanssa tehtyihin sopimuksiin ei voi luottaa, joten epävarmuus kansainvälisen kaupan ehdoista ei vähene.
Yhdysvaltalaisten yritysten varautuminen tulleihin kiihdytti Kiinan kasvua alkuvuodesta. Tullien tultua voimaan Yhdysvaltoihin suuntautuva vienti on laskenut rajusti, mutta Kiina on pystynyt korvaamaan sitä voimakkaalla kasvulla muille alueille. Kiinalaisen julkisesti tuetun tuotannon vyöryminen haastaa eurooppalaiset yritykset sekä kansainvälisesti että nyt myös niiden kotimarkkinalla. Tämä on riski myös metsäteollisuuden menestykselle.
Inflaation hidastuminen ja reaalipalkkojen nousu mahdollistavat yksityisen kulutuksen elpymisen EU:ssa. Toisin kuin Suomessa, keskieurooppalaisen palkansaajan reaaliansiot kurovat inflaatiosta johtuneen pudotuksen umpeen ja saavuttavat tänä vuonna sitä edeltäneen tasonsa. Myös työmarkkinatilanne on muualla euroalueella Suomea vahvempi, mikä tukee kulutuskysynnän näkymiä. Koronlaskut näyttäisivät olevan Euroopassa jo takanapäin, kun inflaatio on hidastunut euroalueella kahden prosentin tuntumaan.
Euron arvon odotetaan vahvistuvan suhteessa dollariin vain maltillisesti. Yhdysvaltojen tullien pitäisi lähtökohtaisesti vahvistaa dollaria. Alkuvuonna on kuitenkin jo nähty, että sijoittajien huoli Yhdysvalloista turvallisena sijoituskohteena on kasvanut, mikä on vahvistanut euroa. Mikäli luottamus oikeusvaltioperiaatteeseen ja sitä myötä luottamus esimerkiksi sijoittajien yhdenvertaiseen kohteluun kotimaasta riippumatta säröilee entistä enemmän, pääomilla ei ole tarjolla muuta uutta turvasatamaa kuin euroalue. Euroopan talouskasvu on kuitenkin rakenteellisesti hidasta, eikä euroalueella ole tällä hetkellä tarjolla globaalissa mielessä riittävän likvidejä velkapaperimarkkinoita. Siten kynnys dollarimarkkinoiden hylkäämiseksi on huomattavan korkea ja sen ylittäminen vaatisi vielä paljon entistä voimakkaampia toimia oikeusvaltioperiaatteen murtamiseksi.
Epävarmuus globaaleilla markkinoilla kohdistuu myös Suomen metsäteollisuuteen. Siitä huolimatta, vaikka lähes kaikkien metsäteollisuuden tuotteiden vienti hidastuu loppuvuodesta ensimmäiseen vuosipuoliskoon verrattuna, Suomen metsäteollisuuden viennin arvo kasvaa kuluvana vuonna vajaat kolme prosenttia. Paperia ja vaneria lukuun ottamatta kaikkien metsäteollisuuden päätuotteiden viennin arvo kasvaa. Voimakkaimmin kasvaa sahatavaran viennin arvo, lähes 16 prosenttia. Massan ja etenkin kartongin viennin arvoa kasvattaa uuden kapasiteetin käynnistyminen. Ensi vuonna metsäteollisuuden viennin arvo kasvaa kolme prosenttia ja paperia lukuunottamatta kaikkien päätuotteiden viennin arvo kasvaa. Epävarmuus markkinoilla kuitenkin jatkuu.
Kartonkien tuotantokapasiteetti kasvaa hankalassa markkinatilanteessa
Kartongin tuotanto ja vienti olivat ensimmäisellä vuosipuoliskolla noin kymmenyksen viime vuotta suurempaa. Osittain kasvuprosentteja selittää viime vuoden alkuvuodelle sijoittuneet työnseisaukset, jotka vähensivät vientiä. Päämarkkina-alueet säilyivät aiempien vuosien kaltaisena: n. kaksi kolmannesta Eurooppaan ja kymmenys Yhdysvaltoihin. Myös keskimääräinen vientihinta oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla viime vuoden kaltainen.
Talouden epävarmuudet ja vaisu yksityinen kulutus eivät tue kartonkien kulutuksen kasvua loppuvuodesta, joskin näkymä muualla Euroopassa on maltillisesti Suomea parempi. Riskin kartonkien markkinatasapainolle Euroopassa muodostaa myös kiinalaisen kartongin valuminen mantereelle. Kiinassa vuosien saatossa tehdyt investoinnit ovat johtaneet merkittävään kartonkien ylikapasiteettiin, jonka tuotantoa ohjataan Yhdysvaltojen kanssa käytävän kauppasodan vuoksi nyt uusille markkinoille, mm. Eurooppaan. Lisäksi vaikeuksia suomalaiselle kartonginviennille loppuvuodesta tuottaa viennin väheneminen Yhdysvaltoihin tuontitullien ja heikon dollarin johdosta. Näiden tekijöiden johdosta kartongin vienti loppuvuodesta on alkuvuotta pienempää.
Kuluttajapakkauskartonkien valmistus kasvaa loppuvuoden ja ensi vuoden ajan Oulussa. Tämän ja alkuvuoden kasvulukujen myötä kartonkien tuotanto ja vienti Suomesta kasvavat, vaikka niitä osaltaan pienentää markkinatilanteesta johtuvat tuotantoseisokit sekä Takon taivekartonkitehtaan sulkeutuminen viime kesänä. Ensi vuonna kartonkien kysyntä hieman kasvaa Euroopan orastavan talouskasvun myötä. Esimerkiksi valmisruokien kasvava kulutus tukee myös kartonkien kulutusta, etenkin kun ensi vuonna voimaan astuva EU:n pakkaus- ja pakkausjäteasetus sisältää kierrätettäviä kartonkipakkauksia puoltavia elementtejä. Kartonkien keskimääräinen vientihinta laskee loppuvuodesta, sillä keskimääräistä arvokkaampien kartonkilaatujen vienti Yhdysvaltoihin takkuaa.
Paperintuotantoa suljetaan jälleen
Tämän vuoden ensimmäisellä puoliskolla paperin tuotanto oli viime vuoden lukemissa, vientimäärissä nähtiin pientä kasvua. Päämarkkina-alueet säilyivät aiempien vuosien kaltaisena: papereista noin kaksi kolmasosaa suuntautui Eurooppaan ja noin 15 prosenttia Yhdysvaltoihin. Myös ensimmäisen vuosipuoliskon keskimääräinen vientihinta oli viime vuoden kaltainen.
Talouskehityksen ennakoidaan olevan loppuvuonna muualla Euroopassa hieman Suomea parempaa, samoin ensi vuonna. Varovainen kasvu voi hieman helpottaa, mutta ei muuta papereiden trendinomaisesti laskevaa kysyntää. Euroopassa vallitseva krooninen ylikapasiteetti sekä hieno- että aikakauslehtipapereissa pitää papereiden markkinanäkymän vaisuna tänä ja ensi vuonna. Yhdysvaltoihin kohdistuva vienti kärsii 15 prosenttia tuontitulleista ja heikentyneestä dollarista. Uusien vientikohteiden löytäminen on tässä markkinatilanteessa vaikeaa.
Ylikapasiteettia puretaan, joskaan ei poisteta, tuotannon leikkauksilla. Suomessa sulkeutuu 2025 loppuvuoden aikana kaksi paperikonetta, toinen Lappeenrannassa ja toinen Lohjalla. Molemmat koneista ovat valmistaneet päällystettyä aikakauslehtipaperia ja ne vastaavat yhteenlaskettuna noin kymmenystä Suomen paperikapasiteetista. Käyttöasteet ovat kuitenkin olleet matalalla ja koneiden sulkeutumisen vaikutus vientimääriin onkin kapasiteettimuutosta pienempi.
Papereiden vaimenevan kulutuksen ja kapasiteettileikkausten myötä papereiden tuotanto ja vienti laskevat hieman tänä vuonna ja selvemmin ensi vuonna. Papereiden keskimääräisessä vientihinnassa ei nähdä merkittäviä muutoksia ennustejaksolla.
Havusellun vienti kasvaa hieman viime vuodesta
Massan vienti kasvoi tammi-kesäkuussa 16 prosenttia viime vuodesta. Osittain kasvulukuja selittää rikkonainen viime vuosi, jolloin tuotantoa supistivat työtaistelut, laiterikot ja markkinatilanteesta johtuneet tuotantoseisokit. Tämän vuoden ensimmäisen ja toisen kvartaalin välillä oli merkittävä ero: ensimmäisellä neljänneksellä massan vienti veti selvästi toista neljännestä paremmin. Vienti Kiinaan oli toisella neljänneksellä peräti 25 prosenttia viime vuotta vähäisempää. Ensimmäisen vuosipuoliskon keskimääräinen vientihinta laski hieman viime vuoteen verrattuna.
Pitkäkuituisen markkinasellun kysyntä ei kohene loppuvuoden aikana. Paperin ja kartongin tuotanto käy matalilla käyttöasteilla. Myös Kiinassa talouden kasvun ja sitä kautta sellun kysynnän ennakoidaan olevan vaisua. Markkinasellun satamavarastot Euroopassa ovat olleet melko korkealla ja ilmeisesti tilanne on sama Kiinassa. Pitkäkuituisen havusellun vientiä tukee kuitenkin se, että globaaleilta markkinoilta on viime vuosina suljettu kapasiteettia enemmän kuin mitä uutta on avattu. Pienenä valopilkkuna voi nähdä myös sen, että sellun vienti Yhdysvaltoihin saattaa kasvaa, koska selluun ei tällä hetkellä kohdistu tuontitullia. Eurotuottajien kiusana on kuitenkin heikko dollari, lisäksi Yhdysvaltojen markkinaosuus on ollut pieni Kiinaan verrattuna.
Tämä tarkoittaa, että kotimaista massan tuotantoa tullaan rajoittamaan loppuvuodenkin aikana lomautuksin. Samanaikaisesti massantuotannon kapasiteetti kuitenkin kasvaa kemitermomekaanista massaa tuottavan linjan käynnistyttyä Stora Enson Oulun kartonkitehtaalla. Lisäksi massan tuotantoon ja vientiin vaikuttaa paperi- ja kartonkilinjojen sulkemiset kuluvan vuosipuoliskon aikana. Massan tuotanto kasvaa vähän viime vuodesta, sen sijaan vienti kasvaa tuotantoa enemmän. Osittain kasvua selittää heikko vertailuvuosi. Ensi vuonna sellun kysynnässä nähdään hienoista virkistymistä Euroopan orastavan talouskasvun myötä.
Pitkäkuituisen markkinasellun dollarihinnat laskivat Euroopassa loppukesästä, alkusyksyn kehitys on ollut tasaisempaa. Kiinassa kehitys on ollut samansuuntaista. Myös keskimääräisen vientihinnan voi olettaa hieman loppuvuonna laskevan. Merkittävää laskua ei nähdä, sillä lomautukset niin suomalaisilla kuin ulkomaisillakin tuotantolaitoksilla säätelevät tarjontaa ja ylläpitävät hintatasoa. Havusellun tuottajien kannalta ongelmallista on yhä lehti- ja havusellulaatujen hintaero, jota ei ole saatu kurottua umpeen.
Sahatavaran vienti kääntyy kasvuun
Sahatavaran vienti kasvoi ensimmäisellä vuosipuoliskossa noin viidenneksellä, tuotanto sen sijaan hieman vähemmän. Vastaavaa kasvua on nähty viimeksi vuonna 2021. Vienti kasvoi etenkin Eurooppaan ja Lähi-Itään, sen sijaan vienti Kiinaan tippui selvästi. Kuusisahatavaran osalta myös vienti Japaniin oli aiempaa pienempää. Keskimääräinen vientihinta oli kesäkuussa kahdeksan prosenttia viime vuotta korkeampi, kuusella hieman enemmän ja männyllä vähemmän.
Kasvua selittää moni tekijä. Vaikka rakennusaloitukset ovat yhä alhaiset monilla sahateollisuuden markkina-alueilla, Euroopassa nähdään kuitenkin merkkejä positiivisen kehityksen käynnistymisestä ja markkinat odottavat rakentamisen lähtevän hiljalleen maltilliseen kasvuun. Samaan aikaan eurooppalaisen sahatavaran tarjontaa rajoittaa raakapuun saatavuushaasteet. Viime vuosien laajat metsätuhot etenkin Keski-Euroopassa ovat kaventaneet hakkuupotentiaalia. Kun tuhopuuta on tänä vuonna syntynyt aiempia vuosia selvästi vähemmän, tukkipuun tarjonta on supistunut. Tämä on nostanut raakapuun hintaa.
Euroopan sahatavaramarkkinoita on virkistänyt myös viennin hienoinen kasvu Yhdysvaltoihin, joka on havusahatavaran suurin markkina globaalisti. Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit kanadalaiselle sahatavaralle ovat asettaneet eurooppalaisen tuonnin parempaan asemaan, sillä tuonti Euroopasta on tällä hetkellä tullivapaata. Toisaalta vientiä Yhdysvaltoihin rajoittaa heikompi dollari ja alhaiset rakentamisaloitukset.
Kanadalainen sahateollisuus on siis vaikeassa tilanteessa. Maa on päättänyt lukuisista toimista sektorin tukemiseksi, mukaan lukien noin 500 miljoonan dollarin (300 miljoonan euron) tukipaketista, jolla tuetaan viennin suuntaamista Yhdysvaltojen sijaan muille markkinoille. Tämä todennäköisesti tarkoittaa, että kanadalainen sahatavara kasvattaa markkinaosuuttaan esimerkiksi Japanissa ja Kiinassa, jotka molemmat ovat tärkeitä vientimaita myös suomalaisille tuottajille. Tilannetta ei helpota se, että Kiinassa kiinteistörakentamisen lasku jatkuu edelleen. Kanadan tukipaketin yksityiskohtia ja toteutusta seurataankin suurella mielenkiinnolla.
Vaikka loppuvuoden aikana sahatavaran tuotannon ja viennin kasvu hiipuu, kokonaisuudessaan vuosi yltää silti selvästi viime vuotta vahvemmaksi. Vienti kasvaa tuotantoa enemmän, sillä viime vuonna kerääntyneitä varastoja puretaan ja kysyntä Euroopassa virkistyy Suomea nopeammin finanssipolitiikan elvyttämänä. Sahatavaran keskimääräinen vientihinta nousee viime vuodesta.
Vanerin kysyntä vaimeaa tänä vuonna
Vanerin vienti oli ensimmäisellä vuosipuoliskolla reilun kymmenyksen viime vuotta vähäisempää. Osaltaan lukuun vaikutti UPM:n vaneritehtaiden kaksi kuukautta kestänyt lakko maalis-huhtikuussa. Havuvanerin vienti laski vajaalla kymmenyksellä, koivuvanerin sen sijaan enemmän. Havuvanerissa laskua nähtiin etenkin viennissä Eurooppaan, sen sijaan vienti Yhdysvaltoihin kasvoi n. 15 prosentilla. Kesäkuussa keskimääräiset vientihinnat olivat viime vuoden kaltaisia.
Metsä Group sulki Suolahden tehtaan lehtivanerin tuotantolinjan ensimmäisellä vuosineljänneksellä, tämä pienensi lehtivanerin tuotantokapasiteettia. Havuvanerin tuotantokapasiteettiin vaikuttaa ensi vuonna Metsä Groupin Suolahden tehtaan havuvanerilinjan sulkeminen ja saman konsernin Äänekosken uuden LVL-tehtaan käynnistyminen. UPM ilmoitti käynnistävänsä UPM Plywood -liiketoiminta-aluetta koskevan strategisen arvioinnin, joka kestää vuoden 2026 loppupuolelle.
Rakentamisen heikko näkymä tänä vuonna Euroopassa hillitsee etenkin havuvanerin kysynnän kasvua, lehtivanerin lähitulevaisuuden näkymää sen sijaan painaa eurooppalaisen autoteollisuuden ahdinko. Rakentamiselle povataan kuitenkin Euroopassa hiljalleen kasvua, tämä tuo kasvua ensi vuodelle. Kesäkuussa astui voimaan EU:n väliaikaiset polkumyyntitullit kiinalaiselle lehtipuuvanerille, tämä osaltaan tukee eurooppalaisen koivuvanerin asemaa. Yhdysvaltojen osuus viennistä saattaa heikentyneestä dollarista huolimatta loppuvuodesta kasvaa, sillä eurooppalainen vaneri on tällä hetkellä tuontitullien ulkopuolella. Keskimääräinen vientihinta laskee hieman tänä vuonna, ensi vuodelle on luvassa maltillista nousua.
| Metsäteollisuuden tuotanto | |||||
|---|---|---|---|---|---|
| Paperi | Massa | Kartonki | Sahatavara | Vaneri | |
| milj. t. | milj. t. | milj. t. | milj.m³ | milj.m³ | |
| 2021 | 4,4 | 11,0 | 4,2 | 11,9 | 1,1 |
| 2022 | 3,1 | 9,8 | 4,2 | 11,2 | 1,1 |
| 2023 | 2,9 | 9,2 | 3,4 | 10,4 | 0,9 |
| 2024 | 3,0 | 9,3 | 3,7 | 10,9 | 0,9 |
| % | % | % | % | % | |
| 2025e | -2 % | 1 % | 4 % | 2 % | -3 % |
| 2026e | -5 % | 2 % | 4 % | 5 % | 3 % |
| Lähde: Metsäteollisuus ry, PTT:n ennuste (e) |
Puunkäyttö nousee tuotannon lisääntymisen myötä
Puuntuonnin kokonaismäärä on tämän vuoden alkupuoliskolla vähentynyt vuoden takaisesta reilu viisi prosenttia. Kesäkuun lopulla oltiin vajaassa 2,5 miljoonan kuutiometrin tuontimäärässä. Kun viime vuonna tuontimaista korostui erityisesti Latvia, joka nousi määrällisesti selvästi suurimmaksi tuontimaaksi, on tänä vuonna nähty lähes neljänneksen pudotus tuontimäärässä viime vuoteen verrattuna. Vain latvialaisen mäntykuidun tuonti on edelleen nousussa. Mäntykuitupuu onkin noussut koivukuitupuun rinnalle suurimpina tuontiartikkeleina.
Puun tuonti Virosta ja Ruotsista on kuitenkin lisääntynyt vajaalla kymmenyksellä ja kolmanneksella, vastaavasti. Virolaisen mäntykuitupuun tuonti on lähes kaksinkertaistunut ja koivukuidunkin noussut lähes 50 prosenttia, mutta hakkeen tuonnin selvä lasku tasoittaa kokonaismäärää. Myös Ruotsista on lisääntynyt mäntykuidun tuonti viime vuoteen verrattuna. Vaikka puuntuonti Ruotsista on noussut, puunvienti länsinaapuriimme jättää sen kuitenkin varjoonsa. Raakapuuta on viety Suomesta tammi-kesäkuussa lähes miljoona kuutiometriä, josta suurimmalla osalla on osoitteena Ruotsi. Raakapuun vienti on lisääntynyt tammi-kesäkuussa lähes kahdeksan prosenttia, joten raakapuun nettotuonti voi kaventua vuoden loppuun mennessä vielä lisää.
Metsäteollisuuden puunkäyttö lisääntyi viime vuonna reilulla kahdella prosentilla, mihin vaikutti erityisesti sahatavaran tuotannon kasvu. Tänä vuonna massateollisuuden kapasiteetin muutokset ja sahateollisuuden kasvava tuotanto lisäävät puun tarvetta ja metsäteollisuuden puukäyttö kasvaa kaikkiaan vajaa kolme prosenttia. Ensi vuonna puunkäyttö lisääntyy edelleen noin kolme prosenttia, kun tuotanto kasvaa kuluvasta vuodesta sekä puutuote- että massateollisuudessa.
Hakkuiden määrä pysyy tasaisena
Viime vuonna metsäteollisuuden puunkäytön lisääntyessä puunkorjuumäärä nousi suhteellisesti saman verran edeltävästä vuodesta. Tänä vuonna tammi-elokuun kumulatiivinen korjuumäärä oli vielä noin viisi prosenttia viime vuoden vastaavaa ajanjaksoa suurempi. Yksityismetsien korjuumäärät ovat nousseet yhtiöiden ja Metsähallituksen yhteenlaskettua korjuumäärää suhteellisesti enemmän. Erityisesti yksityismetsien hankintahakkuiden yli 40 prosentin lisäys nostaa yksityismetsien korjuumäärää. Suurin muutos tänä vuonna on tukkipuun hankintahakkuiden kasvussa, mutta kasvua on kaikissa puutavaralajeissa.
Tukkipuun korjuumäärä on noussut elokuun loppuun mennessä vajaalla prosentilla kuusitukin hakkuiden lisääntymisen myötä. Kuitupuuta on korjattu yli kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, määrää nostavat erityisesti kuusikuidun hakkuut.
Metsäteollisuuden sivutuotteiden ja tähdepuun käyttö on viimeisen viiden vuoden aikana pysytellyt yhdeksässä miljoonassa kuutiometrissä muutamien prosenttien vaihteluvälillä.
Tänä ja ensi vuonna kotimaisen puun tarve nousee maltillisesti viime vuosista puunkäytön lisääntyessä. Tänä vuonna hakkuumäärä nousee prosentilla viime vuoteen verrattuna teollisuuden puun tarpeen kasvaessa ja ulkomaisen puun saatavuuden ollessa rajallista. Ensi vuonna hienoinen nousu jatkuu ja hakkuumäärä lisääntyy kuluvasta vuodesta noin kahdella prosentilla.
Varastojen purku vähentää puukauppoja
Viime vuosi oli poikkeuksellisen vilkas puumarkkinoilla. Erityisesti loppuvuonna, heinä-joulukuun aikana solmittujen pystykauppojen määrä oli lähes 50 prosenttia korkeampi kuin vuoden 2023 loppupuoliskolla, ja neljänneksen korkeampi kuin vuosien 2019–2023 heinä-joulukuun keskimääräinen kauppamäärä. Koska korjuun määrä ei lisääntynyt vastaavasti, metsiin jäi pystyvarastoja. Sen sijaan hankintakauppojen määrä väheni neljänneksellä edelliseen vuoteen verrattuna.
Tänä vuonna kehitys on ollut päinvastainen. Pystykauppojen määrä on vähentynyt tammi-elokuussa kaikkiaan kymmenyksellä edeltävään vuoteen verrattuna. Hankintakaupoissa sen sijaan kauppamäärä on lähes 30 prosenttia suurempi kuin viime vuonna samalla ajanjaksolla.
Vaimentunut kaupankäynti on laskenut kaikkien muiden puutavaralajien paitsi mäntypikkutukin kauppamääriä. Havutukkeja on myyty tammi-elokuun yhteenlasketuissa pystykaupoissa kymmenyksen vähemmän kuin vuotta aiemmin, koivutukin kauppamäärä on laskenut reippaammin, lähes viidenneksellä. Kuitupuun pystykauppamäärän suhteellinen muutos oli hieman tukkipuuta reippaampi. Mänty- ja koivukuidun pystykaupoissa laskua oli hieman keskimääräistä enemmän, kun taas kuusikuidun kauppamäärä on vähentynyt loivemmin. Tämän taustalla vaikutti kysynnän vähentyminen erityisesti harvennusleimikoilla, joista mänty- ja koivukuidusta saadaan noin 60 prosenttia, kun suunnilleen vastaava osuus kuusikuidun kokonaiskertymästä tulee uudistuskohteilta.
Tukkipuun kysynnän lisääntyminen viime vuonna käänsi uudistusleimikoiden kaupan selvään kasvuun, kun parina edeltävänä vuonna kuitupuun vahva kysyntä näkyi harvennusleimikoiden kaupoissa. Tänä vuonna tammi-elokuussa uudistuskohteiden pystykauppamäärä väheni viime vuodesta vajaalla kymmenyksellä, kun taas harvennuskohteiden kaupoissa laskua oli vajaan viidenneksen edeltävään vuoteen verrattuna.
MTK:n Metsätutka -kyselyn mukaan edelleen vajaalla viidenneksellä yksityismetsänomistajista on aikomuksia myydä puuta tänä vuonna varmasti tai luultavasti. Kaksi kolmasosaa vastaajista, eli kymmenen viime vuoden keskiarvoa suurempi osuus, ovat varmoja siitä, että eivät aio myydä puuta tämän vuoden aikana. Myös ensi vuoden myyntihalut ovat laskeneet – puukaupoille aikoo pienempi osa kuin viime vuoden kyselyssä. Metsänhoidolliset syyt pysyvät edelleen kärjessä puunmyyntipäätöksen taustalla. Harva metsänomistaja uskoo puun hintojen enää nousevan seuraavan 12 kuukauden aikana.
Vuoden loppua kohden ero viime vuoteen kasvaa, ja koko vuonna pystykauppojen määrä vähenee noin neljätoista prosenttia viime vuodesta. Kauppamäärä laskee kuitupuun osalta enemmän kuin tukkipuun kaupassa. Ensi vuonna puukaupat piristyvät reilun kuusi prosenttia kuluvasta vuodesta metsäteollisuuden tuotannon kasvaessa.
Kuitupuun hinnat laskevat
Tarkasteltaessa tämän vuoden puukauppojen hintoja on tarpeen muistaa, että viime vuonna pystykaupoissa puun hinta nousi lähes 13 prosenttia, kuitupuulla selvästi enemmän kuin tukilla. Hankintakaupoissa nousu oli maltillisempaa.
Tämän vuoden tammikuussa puun keskikantohinta oli kymmenen euroa eli yli viidenneksen suurempi kuin edellisenä vuonna. Ero alkoi vuoden mittaan kapenemaan eikä tyypillisen kevään tapaista hinnannousua tänä vuonna nähty. Elokuussa keskihinta oli enää reilun neljä euroa eli kahdeksan prosenttia suurempi. Lasku on ollut jyrkempää kuitupuun keskihinnassa kuin tukilla.
Loppuvuonna havutukkipuun kantohinta laskee edelleen, mutta viime vuoden keskihintaan verrattuna vuoden keskihinta jää muutaman prosentin viime vuotta korkeammaksi. Kuusitukin keskihinnan nousu on hieman mäntytukin hinnan nousua pienempi. Koivutukin keskihinta jää viime vuoden hintatasolle. Ensi vuonna tukkipuun hintakehitys on maltillisempi ja tukkipuun nimelliset keskihinnat pysyvät lähellä kuluvaa vuotta.
Kuitupuun hintakehitys tasaantuu selvästi viime vuosiin verrattuna, mikä kertoo uuden markkinatasapainon löytymisestä. Pystykaupoissa kuitupuun vuotuinen keskihinta nousee tänä vuonna muutamalla prosentilla viime vuoteen verrattuna. Ensi vuonna ensimmäistä kertaa vuoden 2020 jälkeen havukuitupuun vuosittaiset keskihinnat laskevat hieman, suunnilleen viisi prosenttia kuluvasta vuodesta. Koivukuitupuun hinnan lasku on maltillisempi.
Kotimaisen puun kysyntä on heijastunut myös kantorahatuloihin, jotka ylittävät tänä vuonna reaalisia ennätyslukemia. Yksityismetsien nimelliset bruttokantorahatulot nousivat viime vuonna reilulla kymmenyksellä noin kolmeen miljardiin euroon puun keskihinnan ja kauppamäärien nousun myötä, mutta reaalisesti tulot jäivät hieman alle ennätysvuoden 2007. Tänä vuonna puunmyyntitulot kasvavat viidellä prosentilla viime vuodesta vajaaseen 3,16 miljardiin euroon. Ensi vuonna tulot pysyvät tämän vuoden tasolla.
Energiapuun kysyntä laskussa
Energiapuun kaupat laskivat vuoden ensimmäisellä ja toisella neljänneksellä selvästi. Tämän vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla ostot laskivat edellisvuoden määrään verrattuna 39 prosentilla, pystykaupalla selvästi enemmän kuin hankintakaupalla. Eniten laski energiaksi ostetun kokopuun määrä, joka puoliintui vuoden 2023 alkuvuodesta.
Kokopuun ja rankapuun pystykauppojen hinnat laskivat toisella vuosineljänneksellä. Vuoden alkupuoliskolla energiapuun keskihinta pystykaupoissa on kuitenkin noussut 39 prosenttia viime vuoteen verrattuna latvusmassan hinnan nousun johdosta. Kokopuun keskihinta on jo miinuksella viime vuoteen verrattuna ja rankapuun keskihinta on enää muutaman prosentin viime vuotista korkeampi. Energiapuun ostajien perusjoukko on osittain tuntematon, mikä vaikeuttaa tilaston kattavuuden arvioimista. Luke arvioi, että tilastoon toimitettavat aineistot kattavat reilun puolet metsähakkeen raaka-aineena käytetystä puusta.
Havutukin hinta kohonnut Ruotsissa ja Keski-Euroopassa
Euroopan puumarkkinoilla PTT:n seurannassa olevissa maissa (Itävalta, Ruotsi, Saksa, Tšekki ja Viro) puunhintojen kehitys on hieman eriytynyt. Kuusitukin nimelliset hinnat olivat olleet nousussa tai tasaantuneet vielä vuoden toisella neljänneksellä. Virossa ja Suomessa tilastot yltävät pidemmälle ja hinta on kääntynyt laskuun kolmannella vuosineljänneksellä. Mäntytukin nimellinen hinta kääntyi laskuun vuoden vaihteen jälkeen Itävallassa ja Saksassa, joskin kesällä nähtiin viitteitä hinnan noususta. Suomessa käänne tapahtui myöhemmin, sen sijaan Tsekeissä mäntytukin hinta on noussut koko alkuvuoden. Ruotsin tilasto kertoo vasta ensimmäisen neljänneksen kehityksestä, joten jää nähtäväksi ovatko havutukkien hinnat kääntyneet alaspäin maaliskuun jälkeen.
Havukuitupuun hintakehitys Tsekissä ja Itävallassa on ollut tasaista. Virossa hinnat ovat lähteneet laskuun jo viime vuonna, Suomessa vasta kesän jälkeen. Saksassa sen sijaan hinta on noussut vielä toisella neljänneksellä. Ruotsissa ensimmäinen vuosineljännes voi antaa viitteitä kuusikuitupuun hinnan kääntymisestä laskuun tänä vuonna.
Lisätietoja:
Paperi-, kartonki- ja selluteollisuus sekä saha- ja vaneriteollisuus: metsäekonomisti Marjo Maidell
Metsätalous- ja puumarkkinat: tutkimusjohtaja Paula Horne
Marjo Maidell
metsäekonomisti
maatalous- ja metsätieteiden maisteri
Paula Horne
tutkimusjohtaja
ympäristö- ja luonnonvarataloustieteen maisteri