- Blogit
Menestyksekästä kevättä ja yhteisöllisyyttä
Kevät on ollut PTT:llä menestyksekäs ja henkilöstön hieno työ on jälleen tuottanut hienoja saavutuksia. Voitimme Jyväskylän kauppakorkeakoulun järjestämän talousennustepalkinnon vuoden 2023 tarkimmasta talousennusteesta nyt jo viidennen kerran. Ennustevertailussa olivat mukana Danske Bank, Etla, Handelsbanken, Hypo, Nordea, OP, Labore, PTT, Suomen Pankki ja VM. PTT ja Suomen Pankki jakavatkin tällä hetkellä kärkisijan eniten palkintoja saaneina.
Ennustetarkkuutta arvioitiin muun muassa talouskasvusta, työttömyydestä, inflaatiosta, vaihtotaseesta, investoinneista ja kulutuksesta. Arvioitavia muuttujia oli yhdeksän kolmelta eri ennusteajankohdalta.
Keväällä juhlimme myös vanhemman ekonomistimme Henna Buskin 10-vuotista PTT-uraa. Jäsenemme Pellervo myönsi hänelle pronssisen Gebhard-mitalin ansiokkaasta työstä osuustoiminnan ja yhteiskunnan hyväksi.
Kesäpäivää vietimme Hämeenlinnan kauniissa järvimaisemissa, missä pääsimme tutustumaan myös alueen historiaan. Kesäpäivä tarjosi meille mahdollisuuden rentoutua hyvässä seurassa ja nauttia Suomen luonnosta parhaimmillaan. Meillä oli aikaa myös pohtia yhteisiä arvojamme ja niiden toteutumista arjen työssä. Illallisella juhlistimme yhdessä 45-vuotiasta PTT:tä.
Ei kesää ilman tutkimusharjoittelijoita
Meillä on ilo esitellä kolme uutta kesätutkijaa, Antti, Jesse ja Jonas, jotka ovat liittyneet tiimiimme tänä kesänä. He tuovat mukanaan tuoreita näkökulmia ja uutta osaamista työyhteisöömme ja tutkimustyöhön. Toivotamme Antin, Jessen ja Jonaksen lämpimästi tervetulleiksi joukkoomme! Pääset lukemaan heidän haastattelunsa alta:
Kesätutkijamme Jesse, Jonas ja Antti PTT:n kesäpäivää viettämässä Hämeenlinnassa.
Kuka olet ja mitä olet opiskellut?
Antti: Olen Antti, opintojaan viimeistelevä maatalousekonomian maisteriopiskelija Helsingin yliopistosta. Opinnoissani olen viimeisimmän lukukauden viettänyt pitkälti maisterintutkielmani parissa, jonka aihe nivoo yhteen lannoitteiden hintavaihtelua ja siltä suojautumista sekä lannoitteiden ostoajankohdan vaikutusta lannoitekustannuksiin. PTT:llä olen kesän ajan mukana maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmän toiminnassa.
Jesse: Olen espoolaistunut Lohjan järvikaupungin kasvatti. Sain juuri pakettiin taloustieteen neljännen vuoden opintoni Aalto-yliopistossa. Viimeisenä lukuvuonna minua odottavat vielä gradu sekä vaihto-opinnot. Kurssien parissa olen keskittynyt muun muassa ekonometriaan ja erityisenä kiinnostuksen kohteenani ovat kaikki koulutukseen liittyvät asiat. PTT:llä onkin viime vuosina menestyksekkäästi tutkittu juuri koulutusta talousosaamisen näkökulmasta! Vapaa-ajallani harrastan aktiivisesti eri palloilulajeja ja muuta kuntoilua. Ehdottomana ykkösenä on tietenkin kuningaslaji jalkapallo, mutta tennis seuraa hyvänä kakkosena.
Jonas: Olen viittä vaille valmis (ainakin toivottavasti) ekonomi Hankenilta, minkä lisäksi suoritan metsätieteiden kandiopintoja Helsingin yliopistolla. Opinnoissani keskeisiä teemoja ovat olleet vastuullisuus ja kestävyys. Kauppatieteiden opinnoissa pääpaino on ollut vastuullisraportoinnissa ja ESG-analyysissä, metsätieteiden puolella metsien kestävässä käytössä, puupohjaisissa tuotteissa ja ratkaisuissa, sekä metsäsuunnittelussa.
Vapaa-aikani kuluu (etenkin syksyisin ja talvisin) lähes yksinomaan luonnossa, sillä harrastan metsästystä ja kaikkea muuta eräilyyn liittyvää. Muutoinkin pyrin viettämään paljon aikaa ulkona. Jos joskus sattuu kotiolot voittamaan, tykkään vain ottaa rennosti hyvän elokuvan tai sarjan parissa.
Miksi hait juuri meille töihin?
Antti: Hain PTT:lle töihin, sillä halusin päästä tutustumaan etenkin maatalousalan tutkimuksen tekoon, sekä päästä näkemään millaista maatalousekonomistin työ käytännössä on. Lisäksi ajattelin, että PTT tarjoaa loistavan mahdollisuuden päästä hyödyntämään aikaisemmin kerryttämääni osaamista ja kehittää sitä entisestään.
Jesse: Päädyin hakemaan PTT:lle, koska halusin päästä tutustumaan konkreettisesti tutkimuksen tekemiseen ja tutkimushankkeiden toteuttamiseen. Uskoin myös, että PTT:llä pystyisin kerryttämään arvokasta kokemusta eri tutkimusmenetelmistä ja laajentamaan täten työkalupakkiani tulevaisuuden työuraa varten. Lisäksi halusin varmistua siitä, että voisiko tutkijan ammatti ja täten myös jatko-opinnot olla oikea suunta minulle.
Jonas: Pitkin opintoja on tullut aktiivisesti seurattua PTT:n eri julkaisuja ja katsauksia, ja samalla olen päässyt tutustumaan organisaation toimintaan. Keväällä, kun tutkimusharjoittelijan paikka avautui, ajattelin, että tässä voisi olla todella hyvä mahdollisuus päästä syventämään teoriaosaamistaan käytännön työllä. Samalla halusin päästä tutustumaan, millaista työskentely tutkimusprojektien parissa on.
Mitä ajankohtaista talouden ilmiötä on syytä seurata juuri nyt?
Antti: Tällä hetkellä mielenkiintoisia seurattavia ilmiöitä ovat esimerkiksi tekoälyn ja digitalisaation integroituminen yhä vahvemmin maatalouteen, sekä niiden tarjoamat mahdollisuudet vastata esimerkiksi ilmastonmuutoksen aiheuttamiin haasteisiin.
Jesse: Tottakai Suomen julkisen talouden haasteet nousevat päällimmäisenä mieleen. Alijäämäinen valtiontalous ja riski joutua ns. EU:n tarkkailuluokalle vaativat vaikeita poliittisia päätöksiä, joita ei kuitenkaan tulisi tehdä talouskasvun kustannuksella. Suomen talous on näyttänyt pieniä positiivisia kasvun merkkejä alkuvuodesta ja Euroopan keskuspankki on inflaation hidastumisen takia yhä lähempänä koronlaskuja, joten toivotaan, että parempaa on luvassa.
Koulutuksen puolelta mieleeni nousee alati heikkenevät PISA-tulokset ja pyrkimys kasvattaa korkeakoulutettujen määrää Suomessa. Nämä vaativat pikaisia mutta tarkkaan harkittuja toimia, jotka huomioivat sekä taloudelliset riskit että hyödyt. Aikaisempi esihenkilöni, VATT:n erikoistutkija Ramin Izadi, kirjoitti hiljattain toiseen näistä teemoista liittyvän avauksen: https://vatt.fi/-/suomen-koulut-tarvitsevat-kannykkakiellon-jonka-teho-voidaan-todistaa.
Jonas: Metsiin liittyvä keskustelu on niin kansallisella, kuin kansainväliselläkin tasolla aktivoitunut viimeisten vuosien aikana ja erityisesti kestävän metsätalouden yhteensovittaminen ilmastonmuutoksen torjunnan ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisen kanssa on hyvinkin ajankohtainen ja tärkeä teema. Kehottaisin seuraamaan näihin liittyvää keskustelua ja päätöksentekoa. Mitkä ovat ratkaisun avaimet, joilla voidaan edistää ilmastokestävää ja monimuotoisuutta turvaavaa metsätaloutta tulevaisuudessa?
Toivotamme kaikille aurinkoista kesää!
