- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS/PTT:N TALOUSTUTKA
Metsänomistajat ovat tänä vuonna myyneet puuta ennätysvilkkaasti. Koko vuonna puukauppoja saatetaan tehdä yli kymmenen miljoonaa mottia enemmän kuin viime vuonna. Näin vuoden jokaisena arkipäivänä myydään yli 40 000 kuutiometriä enemmän puuta, eli yhteensä pari sataa tuhatta mottia päivässä.
Nämä mottitalkoot ovat tarpeen, sillä puun tarve on kova. Sahasuhdanne on ollut suotuisa ja paperinkin kysyntä olisi periaatteessa hyvä, kunhan hinta nousisi. Kantona kaskessa on kuitenkin se, että 1990-luvulla massa- ja paperiteollisuutta rakennettiin kohtalaisen reippaasti puun tuonnin varaan, sillä venäläinen raakapuu oli halpaa. 2000-luvun alusta alkaen puuteollisuuskin on laskenut arviolta kymmenyksen tuotannostaan tuontitukin varaan. Nyt tuonti uhkaa tyrehtyä. Venäjän aikeet korottaa puun vientimaksuja hinaisivat tuontipuun hinnan kymmeniä prosentteja nykyistä korkeammaksi vuoden 2009 alusta. Viime talven heikot korjuusäät antoivat esimakua ongelmista, joita tuontipuun saatavuuden vaikeutuminen saattaa tuoda.
Kova kysyntä on näkynyt kotimaan hintakehityksessä, sillä puun hinta on noussut lähelle historiallista ennätystä. Tosin ainakin öljykriisin aikaan 1970-luvulla on nähty reaalisesti korkeampia hintoja. Reipas hintojen nousu on vauhdittanut puun tuloa metsästä markkinoille. Tarjonta on ollut jopa poikkeuksellisen vilkasta, kun alkuvuonna yksi prosentti lisää hintaa toi pari kolme prosenttia lisää puuta markkinoille.
Yllättävää asiassa on se, että metsäverotuksen siirtymävaiheen päättymisen pelättiin supistavan tarjontaa vuosiksi.
Metsänomistajat toimivat siis rationaalisesti ja hintojen nousu saa motit metsästä liikkeelle. Tilanne kertoo myös sen, että myyntikelpoista puuta riittää, vaikka metsänomistajien pelättiin joukolla realisoineen metsiään rahaksi ennen metsäverotuksen siirtymävaiheen päättymistä. Vuonna 2006 julkaistut tuoreet metsien inventointitulokset varmistavat metsissä olevan enemmän puuta kuin koskaan. Mottien tuloon markkinoille vaikuttaa siis hinta, mutta pidemmällä aikavälillä etenkin se, että metsissä on runsaasti hyvälaatuista puuta myytäväksi.
Metsien mahdollisuudet on huomattu myös esimerkiksi Saksassa. Sielläkin inventoinnit paljastivat 2000-luvun alussa metsissä piilevän reilusti arvioitua enemmän vihreää kultaa, joka voisi tuoda työtä ja toimeentuloa. Maahan rakennettiin ja rakennetaan parhaillaan uusia, suuria sahoja. Kasvanut puun kysyntä on näkynyt hinnoissa ja hakkuut ovat lisääntyneet nopeasti yli 40 prosenttia.
Markkinoihin ja hintoihin ei metsäpolitiikalla voi vaikuttaa. Se, mihin voidaan vaikuttaa, on satsaaminen metsien hoitoon ja neuvontaan pitkäjänteisesti. Satsauksia tarvitaan edelleen: jos puun tuonti pelätysti tyrehtyy vielä murto-osaan nykyisestä, tarvitaan yksityismetsistä miljoonia kuutiometrejä enemmän puuta kuin tämän vuoden ostosaalis on, jotta metsäteollisuus pyörisi nykyisessä laajuudessaan. Yhteiskunnan kannalta on tärkeää, että metsäsektori menestyy, sillä tämä tuo työpaikkoja, tuloja ja veroeuroja.
Pitkällä tulevaisuudessa tulot ja työpaikat voivat tosin perustua hyvinkin erilaisiin tuotteisiin kuin tänään ja lähitulevaisuudessa, mutta hyvin todennäköisesti meillä on edelleen menestyvä metsäsektori – jos niin haluamme.
