- Blogit
- Ruoka
Kirjoittaja on PTT:n ekonomisti @Hannakarikallio
Suomen elintarvikeviennin kasvun eteen on tehty paljon töitä sekä yritysten että viranomaisten toimesta. Viime vuonna nähtiinkin jo lupaavaa kehitystä, vaikka elintarvikevienti oli edelleen noin kymmenyksen pienempi kuin suurimmillaan ennen Venäjän vastapakotteita vuonna 2014. Tänä vuonna on sen sijaan otettu jopa reilustikin takapakkia.
Tullin ulkomaankauppatilastossa tuoreimmat luvut ovat heinäkuulta. Kokonaisuudessaan elintarvikeviennin arvo tammi-heinäkuussa oli 736 milj. euroa, kun se viime vuonna vastaavana aikana oli 778 milj. euroa, eli liki 6% enemmän. Päätuoteryhmittäin laskua on kaikissa tuoteryhmissä lukuun ottamatta kaloja ja kalavalmisteita sekä erinäisiä elintarvikkeita. Viennin arvo on laskenut lihoissa 16%, maitotaloustuotteissa 7%, viljatuotteissa 17% ja juomissa 11%. Sianlihan vienti on suorastaan romahtanut: laskua alkuvuonna oli 33%.
Suomen elintarvikevienti on kohtuu hyvällä pohjalla. Kolmasosa viennistä tulee maitotaloustuotteista. Viljatuotteiden ja juomien osuus on molempien noin 15%. Lihojen osuus on pudonnut jo alle 10%:iin. Huolestuttavaa on kuitenkin vientimarkkinoiden kapea-alaisuus. Noin 40% vientituloista tulee naapurimaista. Esim. Aasian maista tulee vain noin 6,5% elintarvikeviennin tuotoista.
Suomen elintarvikeviennin ja sen edistämisen historia on verrattain lyhyt. Ennen Suomen EU-jäsenyyttä elintarvikkeiden vienti oli lähinnä keino päästä eroon ylituotannosta pääasiassa bulkkituotteita viemällä. Tämä on vieläkin vahva perintö Suomen elintarvikeviennissä.
Koska kotimarkkinat kasvavat hitaasti, vientiä pitää lisätä. Se on keskeisin keino saada lisää tuloja elintarvikeketjuun. Tämän ovat asianomaiset tahot sisäistäneet Suomessa hyvin. Silti edelleen elintarvikevientiä yritetään edistää samoista lähtökohdista käsin kuin 10 vuotta sitten, vaikka tulosta ei ole juuri syntynyt.
Edelleen mietitään, miten opettaa kohdemaiden kuluttajat ymmärtämään suomalaisen ruuan arvo, vaikka pitäisi miettiä, miten Suomen laadukkaista raaka-aineista valmistetaan kohdeasiakkaiden makuun ja tottumuksiin soveltuvia tuotteita. Venäjällä lyötiin kerran läpi, mutta markkinat lähtivät alta. Nyt sama pitäisi tehdä muualla.
Keskeisimmät kysymykset, joihin elintarvikeviejän pitäisi pystyä vastaamaan ovat, keitä ovat asiakkaat, miksi he valitsevat suomalaiset tuotteet sekä mitkä tuotteet (ja miksi) suomalaiset tuotteet ovat kohdemarkkinoilla syrjäyttäneet. Suomalaisesta alkuperästä pitää olla ylpeä, mutta viennin kohdemarkkinat täytyy myös tuntea!
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 22.10.2018
