- Blogit
- Kansantalous
Maailmantalouden nousukausi finanssikriisin jälkeen on jäänyt vaatimattomaksi. Yksi vaisun nousun syy on ollut nousukausille tyypillisen investointiaallon puuttuminen. OECD-maiden investointiaste ei juuri ole noussut kriisin jälkeiseltä ennätysmatalalta tasolta.
Investointitahti on jäänyt verkkaiseksi, vaikka keskuspankit ovat laskeneet ohjauskorkonsa nollan tuntumaan ja työntäneet rahaa markkinoille, jotta se päätyisi investointeihin. Kun rahapolitiikka ei ole investointeja käynnistänyt, finanssipolitiikalla olisi siihen mahdollisuus.
Valtiot voisivat lisätä investointeja tekemällä niitä itse. Järkevät julkiset investoinnit lisäisivät myös yksityisiä investointeja ja tehostaisivat talouden toimintaa. Esimerkiksi liikenneinvestoinneilla voidaan saada aikaan yksityisiä asuntoinvestointeja ja tehostaa työvoiman ja tavaroiden liikkumista.
Kansainväliset talousjärjestöt IMF ja OECD ovatkin patistaneet valtioita käyttämään hyödyksi matalat korot ja elvyttämään taloudellista toimeliaisuutta lisäämällä julkisia investointeja. Erityisesti nyt, kun monet maat voisivat rahoittaa investointinsa negatiivisella korolla ja taloudessa on edelleen käyttämätöntä kapasiteettia, olisi hyvä aika investoida.
Velkaantuneet valtiot eivät ole kuitenkaan julkisia investointeja lisänneet. Päinvastoin, julkisia investointeja on vähennetty säästösyistä.
Järkevät julkisten investointien eivät kuitenkaan rasita julkista taloutta pidemmällä aikavälillä. Investoinnit joko lisäävät valtion tulevien vuosien tuloja tai vähentävät kuluja. Tutkimusten mukaan julkiset investoinnit eivät lisääkään julkisen sektorin velkaantuneisuutta, ja taantuma-aikana toteutetut investoinnit jopa pienentävät sitä.
Suomessa uitiin finanssikriisin jälkeen pitkään vastavirtaan ja julkisia investointeja lisättiin, mutta vuonna 2014 meilläkin julkiset investoinnit kääntyivät laskusuuntaan.
Länsimaiden yhteinen ponnistus julkisten investointien lisäämiseksi yhdistettynä konkreettisiin rakenneuudistuksiin lisäisi koko maailmantalouden kasvua. Euroalueella ponnistus vaatii yhteistyötä jo sen takia, että monelle maalle, Suomi mukaan lukien, investointien kasvattaminen on yhteisten finanssipolitiikan sääntöjen takia hankalaa. Julkisen talouden alijäämä on jo ennestään liian suuri. Yhteisesti sääntöihin voidaan tehdä poikkeus.
Taloustutka on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 29.2.2016
