- Blogit
Metsälakiuudistusta valmisteleva työryhmä jätti
ehdotuksensa uuden lain sisällöksi kesällä. Lakiuudistuksen yhtenä
tavoitteena on saada laki vastaamaan paremmin metsänomistajien muuttuneita
tarpeita ja tavoitteita. Työryhmän ehdotuksessa lisätäänkin metsänomistajan
valinnanvapautta muun muassa metsän uudistamisessa ja metsänkasvatuksessa.
Metsänomistajat saisivat uuden lain puitteissa päättää entistä vapaammin siitä,
miten heidän metsissään toimitaan ja milloin niitä uudistetaan.
Nykyisiin
hakkuu- ja hoitotapoihin tyytymättömiä metsänomistajia on noin joka kymmenes.
Tämä selviää PTT:n syksyllä 2010 tekemästä metsänomistajakyselystä. Siinä
selvitettiin metsänomistajien näkemyksiä ja tietämystä nykyisen metsälain
sisällöstä. Osa näistä metsänomistajista oletettavasti pitää puunsa mieluummin
pystyssä metsissään kuin hakkaa ja uudistaa nykykäytäntöjen mukaisesti.
Lukumääräisesti tyytymättömien osuus tarkoittaa noin 30 000 metsätilaa.
Joka viides vastaaja puolestaan kertoi jättävänsä puukaupan tekemättä,
jos metsän luonto- ja virkistysarvot heikentyvät hakkuiden
seurauksena.
Etenkin kaupunkilaiset metsänomistajat painottavat metsiin
kohdistuvissa toimenpiteissä usein menetelmiä, jotka säilyttävät luonto- ja
virkistysarvoja. Uudistuva metsälaki antaa tähän entistä paremmat
mahdollisuudet.
Tulevaisuudessa kaupunkilaisia metsänomistajia on
todennäköisesti paljon nykyistä enemmän, joten virkistys- ja luontoarvoja
korostavien metsänomistajienkin määrä kasvanee. Tämä puolestaan lisää
uudenlaisten metsänkäsittelymenetelmien tarvetta.
Uuden lain tuoma
valinnanvapaus saattaa innostaa puukauppoihin myös sellaisia metsänomistajia,
jotka ovat ehkä kokeneet nykyisen metsälain mukaiset menettelyt holhoamisena ja
siksi jättäneet puunsa myymättä.
Useissa PTT:n
metsänomistajatutkimuksissa on nimittäin noussut selvästi esiin oman
päätösvallan tärkeys metsänomistajille omiin metsiin liittyvissä
asioissa.
Valtaosa metsänomistajista on tulosten mukaan kuitenkin
tyytyväisiä nykyisiin hakkuu- ja hoitotapoihin, eikä koe tarpeelliseksi
uudistamisen edellytyksenä olevien järeys- ja ikärajojen
muuttamista.
Tulosten mukaan valtaosa ei myöskään arvellut rajojen
poistamisen tai alentamisen vaikuttavan hakkuukäyttäytymiseensä millään tavoin.
Näyttää siis siltä, että lain muutos ei vaikuttaisi metsänomistajien
metsätaloudelliseen toimintaan kovinkaan laajasti. Puuta tarjotaan ja metsiä
hoidetaan vastaisuudessakin pääosin nykyiseen tapaan.
Tulevaisuuden
puuntarjonnan kannalta on kuitenkin tärkeää, että metsänomistajat voivat käyttää
metsiään omien tarpeidensa mukaan, eikä kukaan joudu toimimaan tavoitteidensa
vastaisesti.
Uuden lain puitteissa puuta ei tarvitse jättää myymättä
ainakaan metsänkasvatukseen tai -käsittelymenetelmiin liittyvien periaatteiden
vuoksi.
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 7.11.2012
