- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA 27.2.2012
Karkauspäivä on ollut perinteisesti nurinkurisuuksien
päivä, jolloin totuttuja tapoja on ravisteltu uuteen malliin – edes yhden päivän
ajaksi, jonka jälkeen asiat palaavat taas kuosiinsa. Metsäalalla meneillään
oleva totutun toimintaympäristön ravistelu tulee kuitenkin muuttamaan metsäalan
kuvaa vuosikausiksi eteenpäin.
Yhtä aikaa liikkeellä olevia palasia on
useita; metsälain uusiminen, metsätalouden tuet, metsähakkeen korjuu,
metsänomistajakunnan ja metsäorganisaatioiden muutokset sekä tuotantorakenteen
ja uusien puutuotteiden kehittäminen teollisuudessa. Niiden lopullinen
asettuminen metsäalan palapeliin vaikuttaa toisiinsa ja siten kokonaiskuvaan
aina hakkuumääristä metsäluonnon tilaan. Niinpä lopputuleman arviointi on
tavallistakin vaikeampaa. Se on kuitenkin nähtävissä, että metsänhoidon- ja
käytön vaihtoehdot tulevat lisääntymään.
Metsänomistajien valinnanvapaus
metsänhoidossa ja -käytössä tullee laajenemaan metsänlain uudistuksen alustavien
linjausten perusteella. Metsänomistaja pääsee päättämään yhä suuremmasta
kirjosta vaihtoehtoja niin metsänkasvatuksessa kuin hakkuissakin. Valmiita
malleja ei kuitenkaan kaikista vaihtoehdoista ole olemassa. Siten
metsänomistajan omien tavoitteiden mukainen lopputulos vaatii niin
liiketaloudellista, ekologista kuin metsänkasvatuksellistakin osaamista.
Myös metsäluonnon monimuotoisuuden suojelussa on metsänomistajien
valinnanvapaus lisääntynyt METSO-ohjelman myötä. METSO-ohjelma korostaa
metsänomistajien päätösoikeutta omien maiden hallinnassa ja hylkää vanhan
perinteen pakottavista suojeluohjelmista. Monet metsänomistajat ovatkin
päätyneet tarjoamaan metsiään määräaikaiseen tai pysyvään suojeluun.
Monimuotoisuuden turvaaminen on edennyt ilman entisiä ristiriitoja. Sopivan
kohteen arviointi ja hinnoittelu on kuitenkin asiantuntemusta vaativaa puuhaa,
kohteen kun on täytettävä myös yksityiskohtaiset luonnontieteelliset
valintakriteerit.
Samaan aikaan kun vaihtoehtojen myötä tiedon tarve
lisääntyy, metsänomistajakunta asuu yhä harvemmin metsiensä läheisyydessä. Yhä
harvemmalla on enää aikaa ja osaamista perehtyä metsiensä hyvään hoitoon – mitä
se sitten kullekin omien tavoitteidensa mukaisesti tarkoittaakaan.
Yksi
asia nouseekin olennaiseksi kaikissa mahdollisissa palapelin lopputulemissa –
tulevaisuudessa on tarvetta nykyistäkin enemmän osaavalle ja luotettavalle
metsäasioiden neuvonnalle. Metsäalan neuvontaorganisaatiot ovat myös muutoksen
alla. Kansallinen etu on varmistaa pätevän neuvonnan ulottuminen Suomen joka
kolkkaan.
