- Blogit
MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUDTUTKA
Maailmantaloudessa on viime aikoina näkynyt ensimmäisiä elpymisen merkkejä. Pörssikurssit ympäri maailman ovat nousseet kymmeniä prosentteja. Pankit uskaltavat taas rohkeammin luotottaa sekä asiakkaitaan että toisiaan. Öljyn hintakin on pitkästä aikaa nousussa, mitä monet pitävät merkkinä kasvaneista odotuksista talousnäkymien suhteen. Talousennusteita ei ole enää tarvinnut tarkistaa kahden viikon välein alaspäin, kuten vielä vuodenvaihteessa.
Jääkö taantuma siis sittenkin lyhyeksi V-tyylin taantumaksi, jossa jyrkän pudotuksen jälkeen lähdetään taas nopeaan kasvuun? Kevään mittaan esitettiin ennusteita, joiden mukaan Yhdysvaltain talous ja maailmantalous sen mukana kimpoaa jo ensi vuonna ylös omalla voimallaan. Kunhan elvytys alkaa vaikuttaa ja pankkien pahimmat sotkut saadaan siivotuksi, taantuman patoama yksityinen kysyntä lähtee purkautumaan autokaupoissa ja asuntomarkkinoilla.
Toisenlaista osviittaa lähivuosien näkymistä antaa aikaisempi kokemus. Tutkimukset pankkikriiseistä ja niiden jälkiseurauksista muutaman viime vuosikymmenen aikana osoittavat, että pankkikriisien jälkeen talouskasvu hidastuu vuosiksi eteenpäin.
Suomen kokemukset 90-luvun alusta eivät olleet mikään poikkeus, vaan suhdanteita ovat kriisien jälkeen kuvanneet parhaiten kirjaimet U tai L.
On silti vaikeaa arvioida, mikä kirjain parhaiten kuvaa tämänhetkistä taantumaa, sillä suhdanteiden perimmäinen liikuttaja on luottamus: Kuluttajan luottamus oman työpaikan säilymiseen ja pankin luottamus velallisen maksukykyyn, luottamus siihen että valtio uskaltaa elvyttää ja suostuu pitämään pankit pystyssä, vaikka verovaroin.
Muutokset kuluttajien ja yritysten luottamuksessa voivat olla arvaamattomia suuntaan ja toiseen, kuten talousennustajat ovat huomanneet kerran toisensa jälkeen.
Kuluttajien ja yrittäjien optimismikaan ei toisaalta riitä pitämään talouskasvua yllä, jos kyky ja halu kuluttaa ja investoida eivät kohtaa.
Länsimaiden talouskasvu ennen taantumaa oli suureksi osaksi vekselivetoista. Kiina, öljynviejämaat ja muutamat muut vaihtotaseeltaan ylijäämäiset maat sijoittivat ylijäämiään länsimaihin, joissa niillä rahoitettiin sekä tuottavia investointeja, että sellaisten puutteessa asunto-, velkakirja- ja osakekuplia.
Kuplat auttoivat pitämään yllä kulutusta yli varojen sekä Yhdysvalloissa että muualla maailmassa, kuten Britanniassa, Irlannissa, Espanjassa ja monessa Itä-Euroopan maassa. Kuplamaiden nopeasta kasvusta nautti myös Suomen vientiteollisuus, vaikka meillä velkaantuminen pysyikin hallinnassa.
Nyt amerikkalaiset joutuvat totuttelemaan säästämiseen, kun asunto- ja osakemarkkinoiden romahduksessa huvenneet eläke-ja muut säästöt pitää koota uudelleen. Velatkin on maksettava. Euroopassa on omat kriisimaansa, jotka vetävät koko unionin alueen talouskasvua alas. Japanissa näyttää yhtä synkältä kuin ennenkin.
Uskallammeko toivoa, että jokainen kiinalainen hankkii jääkaapin lisäksi oman auton?
petri.maki-franti@ ptt.fi
