Toipuminen viivästyy – työllisyyden nosto tarvitsee laajaa pakettia

Koronatilanteen heikentyminen viivästyttää talouden nousua Euroopassa, mutta Suomi on silti pinnistämässä ensi vuonna takaisin vanhalle kasvu-uralle, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n kansantalousennuste. Hinnoissa koetaan tänä vuonna selkeä piikki. Talouskasvu ja elvytyksen väheneminen pienentävät julkisen talouden alijäämää selvästi ensi vuonna. Työllisyyden nostaminen vaatii laajaa toimenpidepakettia. Tämän vuoden kasvuksi ennustetaan 2,5 prosenttia ja ensi vuodelle 3,5 prosenttia, mutta epävarmuus on edelleen suurta.

Koronatilanteen heikentyminen viivästyttää talouden nousua Euroopassa, mutta Suomi on silti pinnistämässä ensi vuonna takaisin vanhalle kasvu-uralle, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n kansantalousennuste. Hinnoissa koetaan tänä vuonna selkeä piikki. Talouskasvu ja elvytyksen väheneminen pienentävät julkisen talouden alijäämää selvästi ensi vuonna. Työllisyyden nostaminen vaatii laajaa toimenpidepakettia. Tämän vuoden kasvuksi ennustetaan 2,5 prosenttia ja ensi vuodelle 3,5 prosenttia, mutta epävarmuus on edelleen suurta.

“Suomen talous näyttäisi toipuvan varsin hyvin kotitalouksien säästöillä, vientikysynnällä ja tiedossa olevalla elvytyksellä. Jos nopea kasvu ei kuitenkaan toteudu viimeistään kesällä, aiemmalle kasvu-uralle ei päästä ilman lisäelvytystä”, sanoo ennustepäällikkö Janne Huovari.

Euroopassa talouden toipuminen viivästyy tautitilanteen heikkenemisen vuoksi. Sen sijaan Yhdysvalloissa ja Aasiassa kasvu on erittäin nopeaa jo tänä vuonna. Suomessa koronakuoppa oli muuhun Eurooppaan verrattuna melko pieni, joten meillä kasvu-uralle päästään nippanappa palaamaan vuoden 2022 aikana.

Yhdysvaltojen tukipaketit ja finanssipolitiikka ovat paljon aggressiivisempia kuin euroalueella, vaikka täällä korona iski talouteen rajummin. Toisaalta syntyy riski, että Yhdysvaltain talous ylikuumenee, kun elvytykseen satsataan valtavia summia talouden ja hintojen noustessa.

”En usko, että nähtäisiin pysyvää inflaation nousua, mutta tänä vuonna kyllä koetaan hintapiikki, koska kysyntä kasvaa erittäin nopeasti”, sanoo Janne Huovari.

Taloudessa on myös muita riskejä, joista suurimmat ovat tautitilanteen ja rokotusten eteneminen, mutta kysymysmerkkejä on finanssimarkkinoillakin. Esimerkiksi korkojen nousu aiheuttaisi hyvin nopeita korjausliikkeitä muun muassa osakkeiden hinnoissa.

Vienti vetää ja julkinen talous tasapainottuu

Suomen vienti lähtee nopeaan nousuun jo tänä vuonna, kun kansainvälinen kysyntä Aasiassa ja Yhdysvalloissa kasvaa. Meillä ei myöskään toistaiseksi ole hintakilpailukyvyn ongelmia, jotka rajoittaisivat kasvua. Investoinnit laskivat koronan vuoksi, mutta ne kääntyvät tämän ja ensi vuoden aikana nousuun.
Ostovoima ei tänä vuonna kasva, koska hintojen nousu syö palkankorotukset. Kotitalouksien kulutus kuitenkin kasvaa säästöjen voimalla, jotka ovat kasvaneet edellisvuodesta noin 6 miljardilla eurolla.

Julkinen talous tasapainottuu koronan jäljiltä selvästi, kun talous kasvaa ja elvytys vähenee. Tänä vuonna valtion alijäämä on vielä lähes 10 miljardia, mutta ensi vuonna enää vajaa neljä.

“Talouskriisin aikana voimakas velkaantuminen on ollut perusteltua. Elvytys ei kuitenkaan voi olla ikuista. Kriisin jälkeen velkaa voidaan käyttää vain talouskasvun edellytyksiä parantaviin toimiin, kuten t&k-investointeihin", sanoo PTT:n toimitusjohtaja Markus Lahtinen.

Ansioturvan porrastus ja eroraha työllisyyskeinoiksi

Työllisyys ottaa vielä alkuvuoden aikana takapakkia, mutta toipuu loppuvuoden ja ensi vuoden aikana, joten ennustejakson lopulla päästään noin 73 prosentin työllisyysasteeseen. Sitä korkeammalla oltiin viimeksi ennen 1990-luvun alun lamaa. Pitkäaikaistyöttömyyden lisääntyminen on kuitenkin huolestuttavaa. Markus Lahtisen mukaan olisi laadittava laaja työllisyyspaketti, jossa yhdistyvät julkisen talouden vahvistaminen ja työllisyysasteen nosto.

Esimerkkejä paketin toimenpiteistä voisivat olla ansioturvan keston porrastaminen työhistorian perusteella siten, että ansiosidonnainen päiväraha ulotetaan koskemaan myös lyhyempiä työsuhteita, mikä parantaa lyhyitä työsuhteita tekevien tilannetta. Toisaalta vain hyvin pitkän työhistorian omaavat olisivat oikeutettuja täysiin päivärahapäiviin.

Toinen toimi voisi olla irtisanottavalle työntekijälle maksettava eroraha, joka maksettaisiin könttäsummana heti työttömyyden alussa ja joka korvaisi osan päivärahakaudesta.

”Työllisyyden kasvun esteenä on vielä nyt riittämätön kysyntä, mutta nopea kasvu tuo tarjontaongelmat nopeasti takaisin. Tästä syystä tarjontaa lisääviä toimia on syytä päättää jo nyt, jotta ne auttaisivat noususuhdanteessa”, Markus Lahtinen sanoo.

Koko PTT:n kansantalousennuste on julkaistu kotisivuillamme osoitteessa https://www.ptt.fi/ennusteet/kansantalous-ja-asuntomarkkinat.html

Ennusteen työllisyyttä koskevan teemaosion voit lukea täältä (linkki).

Julkistustilaisuuden kalvosarja on luettavissa täällä (linkki).

Lisätietoja:
Ennustepäällikkö Janne Huovari
040 164 8141, janne.huovari@ptt.fi

Toimitusjohtaja Markus Lahtinen
050 491 3842, markus.lahtinen@ptt.fi