- Tiedotteet
- Ruoka
Kilpailu- ja kuluttajaviraston maanantainen päätös rajata päivittäistavarakauppa myyntivelvoitteen alaisen kiintiömaidon ulkopuolelle on perusteltu. Samalla maitosektorin pienet toimijat pääsevät jatkossakin hyödyntämään Suomen poikkeuksellista kilpailuviranomaisen asettamaa raakamaidon myyntivelvoitetta. Kilpailuviranomaisen päätös noudattelee Luonnonvarakeskuksen ja Pellervon taloustutkimus PTT:n kevään aikana toteutetun tutkimuksen tuloksia.
Kuluttaja- ja kilpailuvirasto KKV asetti 2000-luvun alussa Valiolle velvoitteen myydä raakamaitoa tai sen komponentteja mahdollisille kilpailijoille. Tätä niin sanottua Kivi-maitoa hyödyntävien toimijoiden lukumäärä on suhteellisen suuri. Järjestelmää pyritään toteuttamaan siten, että pienet maitoa jalostavat toimijat ovat kiintiön hyödyntämisessä etusijalla. Kiintiö on kaikkiaan 185 miljoonaa litraa vuodessa. Uunituoreen päätöksen myötä kiintiö pienenee 100 miljoonaan litraan vuonna 2021.
”Myyntivelvoite madaltaa alalle tulon esteitä, turvaa pienten maidonjalostusyritysten toimintamahdollisuudet ja lisää tätä kautta sektorin kilpailua. Vakiintuneiden markkinarakenteiden takia pienillä toimijoilla on harvoin mahdollisuuksia rakentaa suoraan omia maidon hankintaketjuja”, toteaa tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori Pellervon taloustutkimuksesta.
Myyntivelvoitteen seurauksena myös kaupan keskusliikkeillä ja oman maidonhankinnan omaavilla suurilla toimijoilla on oikeus varata oma osuutensa kiintiömaidosta. Kaupalle myönnetty kiintiö on edesauttanut kaupan omien merkkien markkinoille tuloa, mikä on vahvistanut kaupan jo muutenkin voimakasta asemaa maitomarkkinoilla.
”Myyntivelvoite ja sen alaisen kiintiömaidon kohdistaminen pienille toimijoille on perusteltua myös jatkossa. Kaupan keskusliikkeiden ja oman maidonhankinnan omaavien suurempien toimijoiden oikeus kiintiömaitoon ei ole sen sijaan kilpailullisista syistä perusteltua”, jatkaa Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Jyrki Niemi.
Myyntivelvoitteen poistaminen kokonaan mahdollistaisi sen, että maitosektorin suurempien toimijoiden kesken syntyisi kilpailulliset markkinat myös raakamaidon osalta. Vaikka maitomarkkinat ovat muuttuneet 2000-luvulla merkittävästi ja alan yrityskentässä sekä yritysrakenteissa on tapahtunut isoja muutoksia, Suomen maitosektorille ei ole muodostunut normaalia yritysten välistä raaka-ainemarkkinaa.
Maitosektori on pärjännyt hyvin
Selvityksen perusteella suomalainen maitosektori on pärjännyt kokonaisuudessaan hyvin. Sektorin sisäinen kilpailuasetelma on muuttunut maailmanmarkkinoiden muutosten sekä kulutus- ja tuotantorakenteiden muutoksen seurauksena. Tulevaisuudessa maitosektorin menestyksen ratkaisee kyky sopeutua markkinoiden muutoksiin, edelleen kiristyvään kilpailuun sekä joustava reagointi kuluttajien kulutustottumusten muutoksiin.
Luonnonvarakeskus ja Pellervon taloustutkimus PTT selvittivät keväällä 2019 maitosektorin rakenteiden kehitystä. Tutkimusjulkaisu Suomalaisen maitosektorin rakenteet ja niiden muutokset 1995-2018,
Lue lisää:
Tutkimus toteutettiin maa- ja metsätalousministeriön rahoituksella.
Lisätietoja:
Tutkimusjohtaja Kyösti Arovuori, PTT, puh. 040 164 8191, kyosti.arovuori@ptt.fi
Tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luke, puh. 029 532 6390, jyrki.niemi@luke.fi
