• Tiedotteet
• Kansantalous

PTT:n kansantalousennuste kevät 2018:

Finanssikriisin varjo väistyy –
Suomen talous kasvaa
tänä ja ensi vuonna vahvasti

Maailmantalouden vankka kasvu siivittää myös Suomea, kertoo Pellervon taloustutkimuksen PTT:n
kansantalousennuste. Talouskasvu on sekä tänä että ensi vuonna 2,8 prosenttia, ja työllisyys kohenee
lähes 90 000 hengellä. Mahdollinen kauppasota kuitenkin romuttaisi kasvukehityksen. Korkojen
noustessa asuntovelkaisten on oltava tarkkoina.

Maailmantaloudessa on meneillään ensimmäinen yhtäaikainen nousukausi sitten finanssikriisin, mikä tekee
hyvää myös Suomelle. Noususuhdanne ei ole päättymässä, vaan jatkuu yhtä hyvänä ensi vuonna. Tämän
seurauksena Suomen talous kasvaa sekä tänä että ensi vuonna 2,8 prosenttia, ja vienti noin 6 prosentin
vauhtia.

Viennin kasvun mahdollistavat edelleen vahvana jatkuvat investoinnit. Kone- ja laiteinvestoinnit ovat
kasvaneet kahtena edellisenä vuotena yli kymmenen prosentin tahtia. Kilpailukykysopimus ja maltilliset
palkkaratkaisut ovat parantaneet Suomen hintakilpailukykyä selvästi.

Maailmantalouden isoimmat riskit tulevat Yhdysvalloista, jossa Trumpin hallinto uhittelee kauppasodalla.
Yksittäiset tuontitullit vahingoittaisivat eniten Yhdysvaltoja itseään, mutta jos vastatoimien kierre
käynnistyy, voi koko nousukausi lopahtaa. ”EU:n ei kannattaisi lähteä korottamaan omia tullejaan.
Järkevämpi olisi jättää Yhdysvallat kiukuttelemaan yksin ja jatkaa kansainvälisen kaupan kehittämistä
muiden maiden kanssa”, sanoo PTT:n ennustepäällikkö Janne Huovari.

Korot lähtevät nousuun

Pitkään pohjalukemissa mataneet korot lähtevät ennustejaksolla nousuun. Pitkät korot ovat jo nousseet
euroalueellakin, ja lyhyemmät Euribor-korot kääntyvät nousuun tämän vuoden aikana. EKP:n ensimmäistä
ohjauskoron nostoa voi odottaa vuoden 2019 alkupuolella.

Halpa lainaraha, korkosijoitusten matalat tuotto-odotukset ja vuokra-asuntojen kova kysyntä ovat lisänneet
vuokra-asuntoihin sijoittamisen suosiota Suomessa. Myös yhä useampi yksityishenkilö on ryhtynyt
vuokranantajaksi. Verohallinnon tilaston mukaan vuokratuloja saavien yksityishenkilöiden määrä on
kasvanut 2006–2016 noin 76 500:lla.

”Korkojen noususta ei aiheudu vakavia järjestelmäriskejä Suomen asunto- ja rahoitusmarkkinoille, mutta
siihen liittyy selviä riskejä joidenkin yksittäisten toimijoiden lainanhoitokyvylle”, sanoo ekonomisti Eeva
Alho.

Hallituksen työllisyystavoite täyttymässä

Vahvan talouskasvun myötä työllisyyden kasvu on nopeutunut Suomessa selvästi. Viime vuonna työllisten
määrä lisääntyi 25 000 hengellä. Tänä vuonna työllisyys kasvaa yli 50 000 ja ensi vuonna noin 35 000
hengellä. Tämä tarkoittaa, että hallituksen tavoite 72 prosentin työllisyysasteesta toteutuu vuonna 2019.
Kehitys on seurausta sekä maailmantalouden kasvusta että viime vuosien politiikkatoimista.

Työttömyysasteen lasku on ollut kuitenkin varsin hidasta. Tämä ei ole merkki siitä, että rakenteellinen
työttömyys alkaisi jo jarruttaa kasvua, vaan että työmarkkinoille tulee niin paljon uusia työnhakijoita, että
työttömyysaste ei ole ehtinyt laskea. Ennusteen mukaan työttömyysaste laskee tänä vuonna 8:aan ja ensi
vuonna 7,4 prosenttiin.

Työllisyyden kasvun ja palkankorotusten myötä reaalinen ostovoima kasvaa tänä vuonna 2,6 prosenttia eli
nopeammin kuin kertaakaan 2010-luvulla. Kotitalouksien kulutus kasvaakin tänä ja ensi vuonna yli 2
prosenttia vuodessa.

Vaalibudjetin houkutus torjuttava

Hyvän talouskehityksen myötä julkisen talouden alijäämä pienenee nopeasti. Vuonna 2019 koko julkinen
talous on suurin piirtein tasapainossa, ja valtiontalouskin lähes saavuttaa tavoitteen 0,5 prosentin
alijäämästä suhteessa bkt:hen.

”Vaikka nykyistä finanssipolitiikkaa voikin pitää liian löysänä nykyiseen nopeaan kasvuun nähden, on
Suomella kiinnikurottavaa, ja kiristämiseksi riittää, kunhan loppuhallituskaudella pidättäydytään
vaalivuoden budjetissa menojen kasvusta ja verojen alennuksista”, Huovari sanoo.

PTT:n kansantalouden ennuste on kokonaisuudessaan luettavissa Pellervon taloustutkimuksen ennustesivulla.

Lisätietoja:

Ennustepäällikkö Janne Huovari, p. 040 164 8141 janne.huovari@ptt.fi

	2017	2018e	2019e
	muutos, %
Bruttokansantuote	3,0	2,8	2,8
Tuonti, tavarat ja palvelukset	2,6	5,0	5,7
Vienti, tavarat ja palvelukset	8,3	6,3	6,3
Kulutus	1,4	2,0	1,9
yksityinen	1,6	2,4	2,2
julkinen	1,0	1,2	1,2
Investoinnit	6,3	3,2	4,8
yksityiset	8,7	3,6	5,5
julkiset	-4,2	1,0	1,0
Inflaatio	0,7	1,2	2,0
Ansiotaso	0,2	2,3	2,5
Työttömyysaste, %	8,6	8,0	7,4
Työllisyysaste, %	69,6	71,4	72,5
Yli/alijäämä, % BKT:seen
Valtion	-1,8	-1,2	-0,6
Kuntien	-0,2	-0,2	-0,2
Koko julkisen    sektorin	-0,7	-0,3	0,2
Vaihtotase, % BKT:seen	0,7	0,8	1,1