- Blogit
Maaseudun Tulevaisuus / PTT:n taloustutka 11.10.2010
Juuri ilmestynyt PTT:n suhdannekuva kertoo, kuinka Suomen sahateollisuus on kahden heikon vuoden jälkeen nostamassa tänä vuonna jälleen päätään. Sahojen tilauskirjat ovat täyttyneet hyvää vauhtia ja positiivisen hintakehityksen myötä tuotanto on muuttunut jälleen kannattavaksi. Ilmassa on kuitenkin ollut epävarmuutta tulevasta.
Käänne sahatavaramarkkinoilla tapahtui noin vuosi sitten. Tällöin tosin elettiin vielä siinä uskossa, että vuoden lopulla alkanut kysynnän lisäys oli vain väliaikaista varastojen täydennystä. Kotimaan asuinrakentamisen lähes ennennäkemätön nousu tämän vuoden alussa on osoittanut uskomuksen vääräksi. Myös vientikysyntä on vähitellen elpymässä.
Rakentamisen aktiivisimpia kuukausia kohti parantuneet näkymät eivät ole kuitenkaan lisänneet sahatavaran tuottajien optimismia. Lähes samaan aikaan kun suurimmat metsäteollisuusyhtiömme ovat esittäneet toinen toistaan korkeampia kannattavuuslukemia, on myös ilmoitettu mahdollisista tuotannonrajoituksista loppuvuodelle. Syyksi on ilmoitettu tukin hinnan nousu, mikä on vähitellen alkanut syödä toiminnan katteita.
Vuoden 2007 lopun tapahtumat kummittelevat vielä mielissä.
Alkuvuodesta sahatavaran hinnat ovat kohonneet monilla Euroopan markkinoilla lähes vuoden 2007 ennätysvauhdilla, tuotanto ja vienti ovat reagoineet vastavuoroisesti. Kaikki näyttää taas paremmalta – ainakin paperilla.
Kolmen vuoden takaiset tapahtumat ovat Suomessakin opettaneet kuinka nopeasti suhdanteet voivat muuttua. Korkeat lopputuotteen hinnat pyörittävät sahoja lähes itsekseen, kunnes omat ja asiakkaiden varastot ovat täynnä myymättömiä lankkuja ja hinnat yhtäkkiä romahtavat. Muistoksi jää puukenttä täynnä kallista tukkia.
Nyt markkinoiden ylikuumenemista yritetään välttää kaikin keinoin. Tuotanto yritetään pitää tasapainossa kysynnän kanssa, jotta varastot eivät pääse kasvamaan ylisuuriksi. Raaka-aineen saatavuudessa esiintyneet ongelmat Keski-Euroopassa ja Venäjällä ovat pitäneet tuotannon lisäykset vielä tällä erää hillittyinä. Jos tukkia alkaa löytyä, vapaana olevaa kapasiteettia käynnistetään hyvinkin nopeasti. Jo yksin tämä voisi puhkaista nykysuhdanteen, sillä kysyntä on edelleen verrattain alhainen maailmalla.
Sahatavaramarkkinoiden toimintaa voisi siis kärjistetysti kuvailla nuoralla kävelyksi. Yksi askel eteenpäin kuvastaa aina kapasiteetin käytön lisäystä. Sitä jatketaan niin pitkään kunnes tullaan kohtaan, jossa naru on pingottunut alimmilleen ja tasapaino saavutettu. Tällöin tuotanto ja hinta ovat juuri oikealla tasolla. Pieninkin tuotannon lisäys tästä nostaisi varastot ylisuuriksi ja käynnistäisi asiakkaiden hintaspekulaatiot. Alkaisi horjuttaa – olisi otettava askel taaksepäin.
Jyri Hietala
