- Blogit
- Metsä
Kirjoittaja on PTT:n metsäekonomisti. Twitter: @ehaltia
Eeva Alho kirjoitti tällä palstalla viime viikolla kuluttajien ylivelkaantumisen hillitsemisestä taloudellisilla tuuppauksilla (MT 11.9). Tuuppausta tai tönäisyä on esimerkiksi se, että luottokorttivelallisille tarjotaan tietoa velan määrän kehittymisestä aiempaa tiheämmin, tai esimerkiksi verkkopankissa näkyvästi eikä erillisellä tiliotteella.
Taloudellisilla tönäisyillä tarkoitetaan siis ihmisten käyttäytymisen ja psykologian tuntemuksen hyödyntämistä yhteisten tavoitteiden edistämisessä. Yrityksethän käyttävät näitä keinoja omien tuotteidensa menekin edistämisessä jatkuvasti. Sopisivatko tällaiset keinot myös metsäpolitiikkaan?
Mahdollisia esimerkkejä löytyy esimerkiksi metsää omistaviin kuolinpesiin liittyen. Kuolinpesien metsätaloudellinen aktiivisuus on keskimäärin jonkin verran muita omistajaryhmiä vähäisempää ja erityisesti pidemmän ajan kuluessa kuolinpesän omistussuhteet voivat muodostua hyvin monimutkaisiksi. Yksi mahdollisuus kuolinpesien vähentämiseksi olisi hyödyntää ihmisten taipumusta tyytyä valmiiksi annettuihin, helppoihin ratkaisuihin. Kuolinpesän kohdalla tällainen voisi olla perunkirjoituksen yhteydessä annettava valmis reitti sellaiselle vaihtoehdolle, jossa pesän metsäomaisuus jaetaan kuolinpesän omistusosuuksien mukaisesti yhteisomistukseksi verotusyhtymänä. Muutos tehtäisiin kuolinpesän kannalta mahdollisimman helpoksi, mutta jos osakkaat haluavat, myös kuolinpesänä voisi jatkaa.
Osakkaille verotusyhtymä olisi useissa tapauksissa kuolinpesää edullisempi omistuksen muoto. PTT:n selvityksen mukaan syy kuolinpesän jakamattomuudelle voi olla esimerkiksi se, että tilaa ei ole haluttu lohkoa pienemmiksi tiloiksi käytännön tai tunnesyiden vuoksi. Tai kuolinpesän jakamisesta ei ajatella koituvan riittäviä taloudellisia hyötyjä. Vain harvat vastaajista ilmoittivat, että jakamisesta ei ole saavutettu yksimielisyyttä. Metsäomaisuuden jakamisesta päättäminen ei siis ole helppoa, vaikkei varsinaista riitelyä asiasta olisikaan. Helppo siirtymä verotusyhtymäksi voisi toimia välivaiheena, joka selkeyttäisi omistussuhteet ilman, että osakkaita vaadittaisiin tekemään vaikeita päätöksiä omaisuuden jakamisesta tai osuuksista luopumisesta pian omaisen kuoleman jälkeen. Myöhemmin verotusyhtymän osuuksien kauppa on selvästi helpompaa kuin kuolinpesäosuuksien kauppaaminen.
Tämä oli yksi esimerkki siitä, mitä tönäisy voisi metsänomistuksen kohdalla olla. Muitakin kohteita näille ”pehmeille” ohjauskeinoille varmasti löytyy, kun pureudutaan toivotun käyttäytymisen esteisiin ja käytetään mielikuvitusta.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 20.9.
