Taloustutka: Perhepolitiikka vaikuttaa työllisyyteen

Ekonomisti Tuuli Tähtinen pohtii työllisyyden kasvattamisen keinoja: "Perhevapaiden uudistaminen siten, että ne kannustavat vanhempia jakamaan hoivavastuuta sekä osallistumaan työmarkkinoille, voi olla tehokas keino edistää työllisyystavoitteen saavuttamista."

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömyysasteen lasku jatkuu. Kun työllisyyttä tarkastellaan sukupuolten mukaan, havaitaan että vain miesten työllisyys on parantunut. Naisten työllisyysaste on laskenut ja työllisten naisten määrä on vähentynyt vuodentakaiseen verrattuna.

Ero miesten ja naisten työllisyydessä on Euroopan pienimpiä, kun tarkastellaan koko työikäistä väestöä. Nuorilla aikuisilla miesten ja naisten välinen ero on kuitenkin selvä. 25-34 ja 35-44-vuotiailla naisilla työllisyysaste on noin 10 prosenttiyksikköä alempi kuin miehillä.

Myös naisten työvoimaosuus on huomattavasti alempi kuin miesten. Työvoimatutkimuksen mukaan 25-34 -vuotiaista miehistä noin 89 % kuuluu työvoimaan saman ikäisten naisten työvoimaosuuden ollessa vain 75 %. 35-44 -vuotiailla miesten työvoimaosuus on 91 % ja naisten 85 %.

Vuoden aikana naisten työvoimaosuus on laskenut. Yhä useampi työikäinen nainen ei siis edes etsi töitä. Jos hallituksen työllisyystavoite halutaan joskus saavuttaa, on tärkeää tukea naisten työllisyyttä.

Vastuu lasten hoivasta on merkittävä tekijä naisten työmarkkinoille osallistumisen kannalta. Vaikka perhevapaita käyttäneiden miesten määrä on kasvanut, kasautuvat perhevapaat yhä pääosin naisille. Etenkin kotihoidontuen saajista yli yhdeksän kymmenestä on naisia, eikä miesten osuus ole viime vuosikymmeninä juurikaan noussut.

Kotihoidontuki luo selkeän taloudellisen kannustimen hoitaa lapsia mahdollisimman pitkään kotona. Varsinkin matalapalkkaiset ja heikommassa työmarkkina-asemassa ennen lapsen syntymää olleet äidit palaavat työelämään keskimääräistä myöhemmin.

Suomessa myös asenteet perhevapaiden jakamista ja ns. ansaitsija-hoivaajamallia kohtaan ovat edelleen varsin konservatiivisia. Asenteet eivät näytä muuttuvan itsestään. Ruotsissa perhepolitiikassa on ollut huomattavasti vahvempi pyrkimys tasa-arvoon, mikä myös näkyy laajempana tasa-arvoisen hoivavastuun kannatuksena.

Puoliväliriihen lähestyessä hallitus pohtii taas keinoja työllisyyden kohentamiseksi. Viimeisen vuoden aikana useat tahot ovat esitelleet erilaisia perhevapaiden uudistusmalleja. Lisäksi työllisyyspaketti-työryhmä ehdotti kotihoidontuen pituuden leikkaamista osana työn tarjontaa lisääviä toimenpiteitä.

Perhevapaiden uudistaminen siten, että ne kannustavat vanhempia jakamaan hoivavastuuta sekä osallistumaan työmarkkinoille, voi olla tehokas keino edistää työllisyystavoitteen saavuttamista.

Kolumni on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 27.2.