- Blogit
- Asuminen
Suomen asuntomarkkinoille saatiin uutta keskustelunaihetta pari viikkoa sitten, kun myös Suomessa asuntolaina-asiakkaille ryhdyttiin tarjoamaan 45 vuoden pituisia lainoja. Finanssivalvonta älähti välittömästi laina-aikojen pidentymisen riskeistä, pankit ryhtyivät nokittelemaan toisiaan lainaehdoilla ja tavalliset kuluttajat jäivät pohtimaan, mitä tästä kaikesta pitäisi olla mieltä.
Vaikka ilmassa on merkit Ruotsin malliin siirtymisestä asuntomarkkinoilla, ollaan siitä vielä kaukana. Nyt tarjotut pidemmät laina-ajat ja parin vuoden ajan suosittuja olleet lyhennysvapaat kuitenkin osaltaan kertovat kehityksen suunnasta. Länsinaapurissa sääntelyä on kuitenkin jo ryhdytty kiristämään: ensin torpattiin 125 vuotta pitkät lainat ja viime kesästä alkaen lainaa on täytynyt lyhentää ainakin puolet lainasummasta.
Suomessa lainoja lyhennetään edelleen säntillisesti keskimääräisen laina-ajan ollessa noin 19 vuotta, mikä on vielä reilusti alle valvontaviranomaisten tavoiteajan, alle 25 vuoden. Suomalaisten intoon maksaa lainat takaisin saattavat vaikuttaa edelleen terveen epäluuloiset mielikuvat vuosikymmenten takaisesta lamasta. Samanaikaisesti ruotsalaisia hätyytetään lainsäädännöllä maksamaan edes puolet lainastaan takaisin. Ruotsin mallin toimivuus perustuu pitkälti oletukseen asuntojen hintojen jatkuvasta noususta, mikä onkin pitkään toteutunut.
Matalammat asumisen kustannukset jättävät kuluttajille mahdollisuuksia muuhun kulutukseen. Pitkien lainojen sanotaan olevan kuin vuokralla asumista. Pelkkiä korkokuluja ja vastiketta tai kiinteistön hoitokuluja maksamalla ei pääse kuitenkaan nauttimaan vuokra-asumisen eduista. Vuokra-asunnosta pääsee eroon joustavammin ja riskit kantaa lähinnä asunnon omistaja.
Myös Suomessa asuntolainojen ehtoja kiristettiin lainsäädännöllä viime kesänä. Asunnon omarahoitusosuuden on oltava vähintään 10 prosenttia. Nykysäädännöllä ja pitkillä asuntolainoilla omistusasuminen kilpailee ennemminkin asumisoikeusasumisen kanssa. Omarahoitusosuus on jo lähellä asumisoikeusmaksua ja korkokulut sekä vastikkeet alkavat vertautua ASO:n käyttövastikkeeseen. Omistusasumisessa panostukset asunnon tai kiinteistön ylläpitoon tai vaikuttamiseen asunto-osakeyhtiössä mahdollistavat asunnon arvon muutokset molempiin suuntiin. ASO-maksun saa kuitenkin indeksillä tarkistettuna takaisin asunnosta luopuessaan.
Matalien korkojen aika myllertää perinteisten asumismuotojen periaatteita. Myös eri asumismuotojen suhteellinen kannattavuus on muuttunut viimeisen vuosikymmenen aikana, kuten ensi perjantaina julkaistavasta Pellervon taloustutkimus PTT:n asuntomarkkinaennusteesta tulee selviämään. Keskeinen kysymys omistusasumisessa on pian, onko asuntolainaa tarkoitus maksaa lainkaan takaisin pankkien tarjotessa uusia tapoja rahoittaa asumista.
Kolumni on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden Taloustutka-palstalla 9.1.2017
