Taloustutka: Mikä ihmeen yrittäjävähennys?

Hallituksen talousarvioesityksen mukaan metsänomistajille on tulossa yrittäjävähennys ensi vuonna. Metsätilojen yrittäjävähennyksen ideana on kannustaa metsänomistajia metsätaloudelliseen aktiivisuuteen ja investointeihin keventämällä puunmyyntitulojen verotusta. Tämä tehdään niin, että metsätalouden pääomaveroa laskettaessa otetaan jatkossa huomioon 95 prosenttia niistä tuloista, jotka jäävät jäljelle menojen vähentämisen jälkeen. Eli verotettava pääomatulo pienenee, maksettavat verot laskevat ja käteen jää enemmän.

Hallituksen talousarvioesityksen mukaan metsänomistajille on tulossa yrittäjävähennys ensi vuonna. Mitä se tarkoittaa käytännössä?

Metsätilojen yrittäjävähennyksen ideana on kannustaa metsänomistajia metsätaloudelliseen aktiivisuuteen ja investointeihin keventämällä puunmyyntitulojen verotusta. Tämä tehdään niin, että metsätalouden pääomaveroa laskettaessa otetaan jatkossa huomioon 95 prosenttia niistä tuloista, jotka jäävät jäljelle menojen vähentämisen jälkeen. Eli verotettava pääomatulo pienenee, maksettavat verot laskevat ja käteen jää enemmän.

Voitollisena vuonna muutos on selkeä ja metsänomistajan kannalta edullinen.

Vähennys koskee kuitenkin myös tappiollista vuotta, jolloin tulot eivät riitä kattamaan metsätalouden kustannuksia. Tappiot voidaan vähentää muista pääomatuloista tai ansiotuloista alijäämähyvityksenä, jos riittäviä puunmyyntituloja ei ole. Yrittäjävähennys muuttaa tilannetta niin, että jatkossa myös tappioista otetaan huomioon vain 95 prosenttia vähennyksiä laskettaessa. Eli tappiollisena vuonna verovähennys on jonkin verran aiempaa pienempi.

Rahasummana ero ei ole kovin iso. Laskelmien mukaan tappiollisena vuonna verotus kiristyisi keskimäärin noin 50 eurolla. Täytyy muistaa, että vastaava rahasumma palautuu metsänomistajalle seuraavan voitollisen vuoden yhteydessä isompana veroetuna.

Kokonaisuutena muutos on metsänomistajien kannalta edullinen ja todennäköisesti se hieman lisää puukauppaa.

Yrittäjävähennyksen vaikutuksien arvioinnissa on kuitenkin oltava tarkkana. Pahimmillaan metsänhoitotöitä lykkääntyy tai jää kokonaan tekemättä, jos metsänomistaja on ollut kahden vaiheilla investointipäätöstensä kanssa. Pieni lisämaksu tappiollisena vuotena voi johtaa siihen, ettei metsänhoitotöihin ryhdytä.

Viime aikojen hankaluudet Kemera-järjestelmässä ja epätietoisuus tukijärjestelmän tulevaisuudesta saattavat myös vaikuttaa siihen, että päätöksenteko metsänhoitotöistä tulee joidenkin metsänomistajien kannalta turhan monimutkaiseksi.

Jatkossa metsäammattilaisten haasteena onkin opastaa metsänomistajia monimutkaistuvan verotuksen kiemuroissa ja entistä paremmin havainnollistaa, mikä on metsänhoitoinvestointien tuotto. Väistämättä tulee mieleen, onko tämä muutos linjassa hallituksen sen tavoitteen kanssa, että vero- ja tukijärjestelmiä yksinkertaistetaan ja selkeytetään?

Julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 21.9.2016