Taloustutka: Maitosektorin sopeutuminen jäykkää

Maitosektorin sekaannuksen keskellä on toivottu paluuta maitokiintiöiden ja muiden tuotannonrajoitusten aikaan. Harva pysähtyy miettimään, että kiintiöjärjestelmä itsessään on merkittävä pitkän aikavälin syy nykyiseen markkinakriisiin.

Maitosektorin sekaannuksen keskellä on toivottu paluuta maitokiintiöiden ja muiden tuotannonrajoitusten aikaan. Harva pysähtyy miettimään, että kiintiöjärjestelmä itsessään on merkittävä pitkän aikavälin syy nykyiseen markkinakriisiin.

Tuotannon ja rakenteen kehittämisen sijaan kiintiöjärjestelmä kannustaa säilyttämään. Kiintiöt ovat toisaalta toimineet esteenä laajentamisella ja toisaalta kannustaneet myös sellaisia tiloja pysymään tuotannossa, joiden muut toiminnan edellytykset ovat heikentyneet. Tästä seuraa, että koko sektorin kyky reagoida markkinoiden muutoksiin on heikentynyt.

Kiintiöjärjestelmä ei kuitenkaan suojaa markkinahäiriöiltä. Tämä nähtiin esimerkiksi vuoden 2009 markkinakäänteissä, jolloin maidon keskimääräinen tuottajahinta kävi nykyistäkin matalammalla tasolla. Silloin kriisistä noustiin kysynnän ja kansainvälisen kaupan kasvun avulla.

Kiintiöjärjestelmän poistamisesta päätettiin maatalouspolitiikan välitarkastelun yhteydessä vuonna 2003. Kiintiöitä kasvatettiin ensin asteittain viiden vuoden ajan ennen niiden poistumista maaliskuussa 2015. Tuotanto kasvoi aluksi, koska hinnat nousivat ja kysyntä kasvoi.

Ilman kiintiöiden kasvattamista EU:n maidontuotanto ei olisi pystynyt vastaamaan sisämarkkinoiden kasvaneeseen kysyntään. Kysynnän kasvu olisi katettu maitotuotteiden tuontia kasvattamalla. Samalla sektorille kertyneet vientieurot olisivat jääneet saamatta.

Maitokiintiöiden poistuminen osui kuitenkin kieltämättä huonoon saumaan.

Maidon tuottajahintojen lasku alkoi alkuvuonna 2014. Tuotannon kasvu jatkuu laskevilla hinnoilla, ja talouskasvu on jatkanut heikkona odotuksia pidempään. Lisäksi EU:n ja Venäjän pakotenokittelu on painanut hinnat normaalia markkinoiden korjausliikettä alemmas.

Biologiaan sidoksissa oleva tuotanto reagoi hintamuutoksiin aina viiveellä. Nyt viiveet ovat osoittautuneet erittäin pitkiksi.

Kahdessa ja puolessa vuodessa tuotantoa olisi ehditty sopeuttamaan markkinatilannetta vastaavaksi, jos niin olisi haluttu tehdä. Hintojen reippaasta laskusta huolimatta tuotanto on paikoin kasvanut vauhdilla. Tämä viestii siitä, että maitomarkkinoiden rakennemuutos on pahasti kesken.

Kiintiöjärjestelmän peruja keskustelua käydään siitä, mitkä maat ovat lisänneet maidon tuotantoaan. Argumentti on maakohtaisten maitokiintiöiden poistumisen jälkeen väärä. Tuotantoa lisäävät yksittäiset maidontuottajat, eivät valtiot. Myöskään maitoa jalostava eurooppalainen meijeriteollisuus ei ole valtio-omisteista. Kriisiä ei ratkaista valtion toimin, tehokkaammat keinot löytyvät sektorin sisältä.

Julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 22.8.2016