- Blogit
- Ruoka
Kirjoittaja on PTT:n tutkimusjohtaja. Twitter: @KArovuori
Maatalouspolitiikka on parin viime vuoden aikana noussut taas ihan uudella tavalla julkiseen keskusteluun. Politiikkaa on haastettu aikaisempaa voimakkaammin esimerkiksi suoriin budjettivaikutuksiin tai erilaisiin maatalouden erityisjärjestelyiksi tulkittuihin toimenpiteisiin viitaten.
Maatalouspolitiikan kriitikot ovat antaneet huutia vuoroin lomitusjärjestelmällä, maatalousyrittäjien eläkejärjestelmälle, kansallisille tuille, maataloussektorin rakenteille ja EU:n maatalousbudjetille. Kritiikki ei ole perusteetonta, mutta menee välillä myös yli ja ohi.
Maatalouspiireissä tuntuu välillä jäävän huomaamatta, että kriittinen keskustelu sektori- ja yritystuista ei ole rajoittunut pelkästään maatalouteen. Julkisen rahan riittävyys ja politiikan rakenteet ovat asioita, joista pitää keskustella. Politiikan vaikuttavuus ja tarpeet muuttuvat, kun ympäröivä yhteiskunta muuttuu. Samalla politiikan ja toteutettujen toimenpiteiden oikeutus muuttuu.
Maatalouspolitiikan kritiikissä jää usein puuttumaan keskustelu siitä, mitä ja minkälaisella aikataululla asioita voidaan uudistaa ilman, että heikennetään äkillisesti maataloussektorin toimintaedellytyksiä.
Maatalouden politiikkasidonnaisuutta tulee vähentää. Ratkaisu ei kuitenkaan ole siinä, että leikkaamme ensi vuoden budjetista maatalousrahat pois ja luovumme EU:n yhteisestä maatalouspolitiikasta saman tien.
Tarvitaan vaikuttavia ja tavoitteellisia toimenpiteitä, joilla maataloussektori ohjataan tavoitteen mukaiseen tuotantorakenteeseen pitkällä aikavälillä. Viime kädessä on poliittinen päätös, mikä tavoitetila maataloudella asetetaan.
Tässä mielessä on ollut hieno huomata, että Suomessa osa puolueista on käynnistänyt aktiivisen keskustelun maatalous- ja maaseutupolitiikan tulevaisuuteen liittyen. Puolueiden työryhmät käyvät tiivistä keskustelua paitsi keskenään myös muiden kanssa. Asioihin perehdytään aktiivisesti ja myös asiantuntijanäkemyksistä ollaan kiinnostuneita. Uusille ajatuksille annetaan tilaa.
Maatalouspolitiikan rakenteet ja niistä käyty keskustelu on pitkään ollut säilyttävää ja uudistuminen vaikeaa. Maatalouspolitiikan kentällä on tilaa. Tämä tila on mahdollista ottaa haltuun uskottavalla ja tulevaisuuteen katsovalla poliittisella ohjelmalla. Nähtäväksi jää, kenen ohjelma se on.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 19.3.
