- Blogit
- Asuminen
Yhteisöllisyys on nykyään monessa yhteydessä käytetty käsite. Kun jotakin käsitettä käytetään paljon, sen merkitys hukkuu helposti. Yhteisöllisyyden käsitettä hyödynnettäessä jää usein epäselväksi, mihin sillä oikeastaan viitataan ja mitä sillä tarkoitetaan. Käsitteeseen liittyy myös paljon stereotyyppisiä mielikuvia.
Asuminen on yksi kokonaisuus, jossa yhteisöllisyydellä voi olla keskeinen rooli tulevaisuudessa. Tämä selviää tuoreesta PTT:n Raklille toteuttamasta asunto-osuuskuntaselvityksestä, jossa on todettu yhteisöllisyyden olevan yksi mallin keskeinen elementti ja vastaavan osaltaan ihmisten asumiseen liittyviin tarpeisiin.
Yhteisöllisyyttä asumisessa ei kuitenkaan tulisi nähdä vain yhdestä näkökulmasta tai yhdenlaisena ilmiönä, sillä se voi olla erilaista eri tilanteissa ja eri ihmisille. Erityisen tärkeää on huomata, että yhteisöllisyys voi auttaa yksilöitä täyttämään yksilöllisiä asumiseen liittyviä tarpeitaan tavalla, joka ei sulje pois toisten mahdollisuutta tehdä samoin.
Yksilöllisyyttä ja yhteisöllisyyttä ei siis tulisi nähdä vastakohtina. Ne ovat pikemminkin samalla jatkumolla, jolla yhteisöllisyys palautuu aina yksilöihin eikä synny ilman yksilöitä.
Yhteisöllisyys ei poista yksilön vastuuta tai mielipiteitä, vaan arvostaa ja jopa korostaa niitä. Se vaatii yksilöiden aktiivista osallistumista ja kriittistäkin ajatustenvaihtoa. Kaikkien yhteisön jäsenten ei täydy ajatella kaikesta samalla tavoin ja erimielisyyksiä saa olla ilman, että se olisi yhteisöllisyyden vastaista.
Keskeinen ajatus yhteisöllisyydessä on, että se perustuu yksilöihin ja heidän väliseen vuorovaikutukseensa ja toimintaansa. Siksi yhteisöllisyys on ihmisten toiminnassaan yhdessä määriteltävissä ja voi vaihdella löyhästä tiiviiseen.
Asumisessa yhteisöllisyys voi tarkoittaa esimerkiksi uusien ratkaisujen luomista yhteistyössä ja yhteisin panostuksin, vastavuoroista auttamista arjessa, yhteistä harrastamista tai ajanviettoa sekä jaettua oman paikan tunnetta.
Asumisen yhteisöllisyyteen liittyviä tarpeita saattaa olla erityisesti tietyillä ihmisryhmillä, kuten nuorilla, lapsiperheillä, yksin asuvilla ja vanhuksilla. Jakamistalouden voimistuessa ja yksinäisyyden lisääntyessä yhteisöllisyyteen liittyvät tarpeet todennäköisesti kasvavat tulevaisuudessa.
Julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 5.12.2016
