- Tiedotteet
- Metsä
Puun tarjonta Suomessa on muuttumassa keskittyneemmäksi ja markkinaherkemmäksi, arvioi Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Luonnonvarakeskuksen laaja puumarkkinaselvitys. Viime vuosikymmenen aikana puumarkkinoiden tarjonta- ja kysyntärakenne, toimintaympäristö ja ohjaus ovat muuttuneet ja epävarmuus lisääntynyt selvästi. Selvitys antaa useita ehdotuksia puumarkkinoiden, niiden toimintaympäristön ja politiikkaohjauksen kehittämiseksi sekä puun tarjonnan ja saatavuuden edistämiseksi.
”Viime vuosina Suomen puumarkkinat ovat muuttuneet merkittävästi. Taustalla ovat sekä metsäsektorin sisäiset tekijät, kuten tuotantorakenteen ja tarjonnan dynamiikan kehitys, että ulkoiset tekijät: turvallisuus-, ympäristö- ja talouspolitiikan muutokset sekä ilmastonmuutoksen vaikutukset”, tiivistää tutkimusjohtaja Paula Horne PTT:stä.
Selvityksessä käydään läpi merkittävimpiä Suomen puumarkkinoille vaikuttaneita muutostekijöitä viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Lisäksi kartoitetaan lähitulevaisuutta puun saatavuuden ja sitä rajoittavien tekijöiden näkökulmasta sekä annetaan kehitysehdotuksia koskien puuntarjonnan edistämistä, puun saatavuuden varmistamista, puumarkkinoiden toimivuutta ja markkinainformaatiota, puunhankinnan logistiikkaa, työvoiman saatavuutta, metsänhoito- ja metsäpalvelumarkkinoita sekä digitalisaatiota.
”Puun tarjonta Suomessa muuttuu aiempaa keskittyneemmäksi ja markkinaherkemmäksi. Tulevina vuosina markkinoilla on erityisen paljon epävarmuutta muun muassa Venäjän hyökkäyssodan, geopoliittisten jännitteiden ja Yhdysvaltain tullien vuoksi. Samanaikaisesti ilmasto- ja luontotavoitteiden kiristyminen lisää metsiä koskevaa sääntelyä”, sanoo erikoistutkija Jari Viitanen Luonnonvarakeskuksesta.
Puun tarjonnan kestävyyttä edistettävä neuvonnalla ja verotuksella
Puumarkkinat muodostuvat pääosin yksityisten toimijoiden välisestä kaupankäynnistä, minkä vuoksi sen osapuolilla on ensisijainen vastuu markkinan pitkäaikaisesta toimivuudesta. Selvityksessä esitetyt johtopäätökset ja kehittämisehdotukset kohdistuvat ensisijaisesti politiikkasuosituksiin ja puumarkkinoiden toimintaympäristöön, eivät yksittäisten markkinaosapuolten toimintaan.
”Metsänomistuksen siirtämistä seuraavalle sukupolvelle tulisi käsitellä nykyistä enemmän metsänomistajien neuvonnassa, ja perintö- ja lahjaveron alentamista tai poistoa tulisi kohdella investointien pääomakustannuksia alentavana kilpailutekijänä naapurimaiden tapaan. Lisäksi tilarakenteen kehittämisen tilusjärjestelyillä sekä verotuksella kohti suurempia tilakokoja sekä pirstoutumisen ehkäisemisen tulee muodostaa nykyistä johdonmukaisempi kokonaisuus”, huomauttaa tutkija Jussi Leppänen Luonnonvarakeskuksesta.
Tietopohja ja vaikuttaminen tehokkaammaksi
Puun saatavuuden turvaamiseksi on kehitettävä toimintamalleja, joilla ilmasto- ja ympäristötavoitteet saavutetaan kustannustehokkaasti vaarantamatta raakapuun saatavuutta, sekä vaikutettava nykyistä ennakoivammin EU-politiikkaan. Hakkuisiin liittyvien viranomaistietokantojen tulee olla maanomistajille avoimia ja ajan tasalla, ja suojeltaville kohteille on erityisesti kaavoituksessa asetettava selkeät ja tarkat kriteerit.
Puukaupan tilastointia tulee parantaa laajentamalla energiapuun kauppatilaston vastaajajoukkoa ja lisäämällä runkohinnoittelu tilastointiin. Lisäksi metsäsektorin ulkomaankaupan tilastointia Lukessa on jatkettava.
Logistiikan toimintavarmuuteen ja työvoiman saantiin tulee panostaa
Selvitys esittää, että puunhankinnan toimintavarmuutta ja kustannustehokkuutta tulee vahvistaa ennalta arvioidulla ja johdonmukaisella politiikkaohjauksella. Se tukisi sekä kalustoinvestointeja, monipuolista yritysrakennetta että eri kuljetusmuotojen tasapainoista kehittämistä.
Logistiikan kannalta erittäin tärkeää on tie- ja raideinfrastruktuurin ylläpito koko maassa. Lisäksi metsäteiden suunnittelulle ja kunnostukselle tulisi osoittaa selkeä vastuutaho ja tukitoimia. Koko tieverkon kunto on kriittinen pullonkaula puun korjuulle ja markkinoille tulolle.
”Tulevaisuuden työvoiman riittävyyden kannalta on tärkeää vahvistaa ja tukea koulutuksen ja työelämän yhteistyötä, kehittää jatkuvan oppimisen rakenteita sekä parantaa alan houkuttelevuutta ja työoloja etenkin nuorten ja alanvaihtajien näkökulmasta”, sanoo vanhempi ekonomisti Henna Busk PTT:stä.
Metsätalouden digitaalisen tiedon avoimuuden vaikutukset on arvioitava
Selvitys esittää, että metsänhoidon ja metsänparannustöiden tilastointia uudistetaan niin, että se kattaa metsänomistajien oman työn ja nykyisin tilastoimatta jäävät metsänomistajien urakoitsijoilla teettämät työt. Niin ikään tulee selvittää, miten metsänhoitopalveluiden tarjonta ja hinnoittelu vaikuttavat kilpailuun, jotta metsäpalvelumarkkinat toimisivat kannattavasti koko maassa.
Metsätalouden digitalisaation ja digitaalisessa muodossa olevan tiedon avoimuuden vaikutukset on myös olennaista arvioida uudelleen. Nykyinen avoimuuden periaate perustuu tilanteeseen, jossa tietojen käsittely oli huomattavasti nykyistä ja etenkin tekoälyavusteista käsittelyä rajoitetumpaa ja tietoturvariskit pienempiä.
Puumarkkinaselvityksen rahoitti maa- ja metsätalousministeriö. Selvitys on julkaistu PTT:n verkkosivuilla: https://www.ptt.fi/julkaisut/puumarkkinaselvitys/
Lisätietoja
Tutkimusjohtaja Paula Horne, PTT, paula.horne@ptt.fi, puh. 040 592 6820
Erikoistutkija Jari Viitanen, Luke, jari.viitanen@luke.fi, puh. 029 532 3033
Tutkija Jussi Leppänen, Luke, jussi.leppanen@luke.fi, puh. 029 532 5444
Vanhempi ekonomisti Henna Busk, PTT, henna.busk@ptt.fi, puh. 040 164 8136
