- Blogit
- Metsä
Haaveenani on omistaa metsää. Monelle suomalaiselle haaveeni on arkipäivää, sillä 60 prosenttia Suomen metsämaasta on yksityisessä omistuksessa. Tämän vuoksi metsänomistajia löytyy laaja kirjo, eri tavoitteineen ja motiiveineen. Yksi asia monia heistä kuitenkin yhdistää, ja se on itsemääräämisoikeuden tärkeys.
Metsänomistajuudessa itsemääräämisoikeudella tarkoitetaan omistajan oikeutta päättää metsiensä käytöstä, hyödyntämisestä ja hoitamisesta, kunhan toiminta tapahtuu lain puitteissa. Itsemääräämisoikeus heijastuu myös metsiensuojeluun. Maan omistajuuteen liittyy itsenäisyyden, vapauden ja riippumattomuuden tunteita, joiden ajoittain koetaan olevan vaakalaudalla metsien suojelusta puhuttaessa. Näiden tunteiden menettämisen pelon ei kuitenkaan tarvitse olla esteenä omalle suojeluhalukkuudelle.
Luonnonsuojelu on jossain määrin tunnelatautunut termi. Osa metsänomistajista voi kokea luonnonsuojelun painostavana aiheena, osalle se on itsestäänselvyys. Vaikka metsäkeskustelu monesti korostaa ääripäitä, on hyvä muistaa, että suojeluratkaisuja löytyy myös välimaastosta. Ääripäiden korostaminen harvoin vie eteenpäin.
Luonnonarvoja voidaan suojella monin eri tavoin. Koska metsänomistajat ovat monipuolinen joukko, on tärkeää, että suojelun toteuttamiseksi on erilaisia vaihtoehtoja. Suojelun voi toteuttaa esimerkiksi ilman sopimusta, määräaikaisella tai pysyvällä sopimuksella eritasoisin käyttörajoituksin, korvausta vastaan tai myymällä alue valtiolle luonnonsuojelualueeksi.
Julkisessa keskustelussa usein unohdetaan, että esiin nousevat vastakkainasettelut voivat kuvastaa myös metsänomistajan sisäisiä ristiriitoja.
Suojelukeinon hyväksyttävyyden kannalta maanomistajat kokevat yleensä tärkeäksi omistusoikeuden ja päätäntävallan säilymisen sekä vapaaehtoisuuden. Se selittää, miksi määräaikaiset suojelusopimukset herättävät yleensä paljon kiinnostusta. Ne koetaan monesti vähemmän rajoittavina vaihtoehtoina, joissa omistajalla säilyy omistusoikeuden ja alueen hallinnan tunne käyttötarkoituksen muuttumisesta huolimatta. Määräaikaisia sopimuksia voidaan tehdä esimerkiksi kymmenelle vuodelle, eli tilaa jää tulevaisuuden talouskäytön suunnittelulle.
Julkisessa keskustelussa usein unohdetaan, että esiin nousevat vastakkainasettelut voivat kuvastaa myös metsänomistajan sisäisiä ristiriitoja. Ristiriitaisuutta voi ilmetä, jos esimerkiksi tuotannolliset sekä ympäristölliset tavoitteet koetaan vahvasti. Osa metsänomistajista kokee velvollisuudekseen suojella luontoa, vaikkei se aina johdakaan konkreettiseen toimintaan.
Jos haluaa suojella metsää, mutta itsemääräämisoikeuden menettäminen huolettaa, kannattaa perehtyä eri suojeluvaihtoehtoihin. On yksilöllistä, minkä kokee vahvistavan itsemääräämis- ja omistusoikeuksien tunnetta. Joku voi kokea tärkeimpänä tekijänä metsän omistamisen, toiselle taas itsenäisyys kulkee rinnakkain taloudellisen edun kanssa. Jos esimerkiksi taloudellinen tuotto on määräävä tekijä, sellaisiakin suojeluvaihtoehtoja löytyy.
Vaihtoehtoja siis on, kunhan tiedostaa omat tarpeet ja motiivit. Jos ne eivät ole vielä selvillä, nyt olisi hyvä hetki pienelle pohdinnalle. Minäkin mietin jo, millaiseen suuntaan haluan omia tulevaisuuden metsiäni lähteä kehittämään.
Lähteet:
Horne, P., Koskela, T., Ovaskainen, V., Karppinen, H. & Naskali, A. 2004. Metsänomistajien ja kansalaisten näkemykset metsäluonnon monimuotoisuuden turvaamisesta. Metsätutkimuslaitoksen tiedonantoja, 933. Helsinki.
Jörgensen, H & Stjernström, O. 2008. Emotional links to forest ownership. Restitution of land and use of a productive resource in Põlva County, Estonia. Fennia – International Journal of Geography, 186(2): 95-111.
Kumela, H. & Koskela, T. 2006. Metsänomistajan näkemyksiä luonnonarvokaupan ja sen sopimusehtojen hyväksyttävyydestä. Metsätieteen aikakausikirja 2 (2006) 257-270.
Laitila, T., Hujala, T., Tikkanen, J. & Kurttila, M. 2009. Yksityismetsien monikäyttöön ja monimuotoisuuteen liittyvät arvot ja asenteet: analyysi metsänomistajien haastatteluista. Metsätieteen aikakausikirja 2 (2009) 113–125.
Nordlund, A. & Westin, K. 2010. Forest Values and Forest Management Attitudes among Private Forest Owners in Sweden. Forests 2 (2011) 30-50. https://doi.org/10.3390/f2010030
Paloniemi, R. 2008. LUONNONSUOJELU ARJESSA Maanomistajien näkemyksiä ja kokemuksia yksityismaiden tilapäisestä luonnonsuojelusta ja sen uudistumisen prosessista. Environmental Fennica 26.
Primmer, E., Paloniemi, R., Similä, J. & Tainio, A. 2014. Forest owner perceptions of institutions and voluntary contracting for biodiversity conservation: Not crowding out but staying out. Ecological Economics 103. v http://dx.doi.org/10.1016/j.ecolecon.2014.04.008
