”Politiikkaa ja taloutta”, Markus Lahtinen, 1.2.2010

                                                 MAASEUDUN TULEVAISUUS / PTT:N TALOUSTUTKA

Poliitikot eri puolilla maailmaa ovat
vastanneet talouskriisiin elvyttämällä velkarahalla. Vaikka
elvytystoimilta usein odotetaan liikoja, ne ovat kuitenkin estäneet
kansantalouksia ajautumasta täydelliseen syöksykierteeseen. Viime
vuoden loppupuolella talous alkoikin jälleen kasvaa useimmissa maissa.

Elvytyksen
perimmäinen tarkoitus on antaa taloudelle aikaa laittaa itsensä
kuntoon. Talouden kuntoon laittamista voidaan tarvittaessa myös tukea
julkisen vallan päätöksin. Mitä suurempi kriisi sitä suurempi on
remontin tarve.

Yritysmaailma on tiheällä kammalla hakenut
keinoja tehostaa toimintaansa. Julkisen vallan toimenpiteet ovat
kuitenkin monissa maissa pyrkineet enemmänkin ylläpitämään olemassa
olevia rakenteita.

Saksassa työvoimaa on sidottu kiinni
vanhoihin yrityksiin valtion tuilla ja Ranskassa poliitikot ovat
ponnistelleet estääkseen autotehtaiden sulkemiset. Kreikassa on
puolestaan keskitytty väärentämään tilastoja, jotta maailma ei
näyttäisi niin pahalta.

Suomessa julkisen vallan harjoittama
politiikka on ottanut paremmin huomioon muuttuneet olot. Taloutta on
elvytetty, mutta samalla talouden rakenteiden on annettu
pääsääntöisesti uudistua markkinoiden ehdoilla. Velkarahalla on autettu
enemmän ihmisiä kuin yrityksiä.

Vaikka julkinen velka ei
yleensä ole talouskasvun este, se voi tällä kertaa muodostua
sellaiseksi. Monien keskeisten valtioiden velkaantuminen ja haluttomuus
uudistuksiin asettavatkin suuren kysymysmerkin tulevien vuosien
talouskasvulle. Jos vanhentuneet rakenteet eivät anna tilaa uudelle
kasvulle, velkaantuminen uhkaa edelleen kasvaa.

Tilanne
pahenee entisestään, jos velalla pidetään yllä sellaisia julkisia
toimintoja ja tukia, joihin ei ole pitkälläkään aikavälillä varaa.
Monilta maailmantalouden kannalta keskeisiltä mailta puuttuu uskottava
suunnitelma julkisen talouden tasapainottamaksi. Tämä on seurausta
poliittisen päätöksenteon rakenteiden vääristymistä.

Yhdysvaltojen
määräenemmistösäädöksillä ryyditetty kaksikamarinen kongressi ei pysty
nykyisessä polarisoituneessa poliittisessa ilmapiirissä tarvittavan
rajuihin päätöksiin. Euroalueen hajautetulla finanssipolitiikalla ei
ole mitään välineitä löytää uskottavaa ratkaisua Kreikan ja Portugalin
kaltaisten maiden ongelmiin.

Koska julkisen velkaantumisen
kasvu uhkaa muodostua ongelmaksi useissa keskeisissä maissa, rahan
hinta tulee vääjäämättä nousemaan. Tämä pakottaa valtiot lopulta vielä
rajumpiin leikkauksiin kuin mitä nyt olisi tarvetta. Pahimmillaan
viivästyneet leikkaukset mahdollistavat poliittisten ääriliikkeitten
nousun politiikan keskiöön monissa vakaissakin demokratioissa.

Kansainvälinen
talouskehitys ja poliittisten toimijoiden kyvyttömyys tehdä vaikeita
päätöksiä asettaa suuria haasteita Suomelle. Uskottava sitoutuminen
julkisen talouden tasapainottamiseen seuraavan vaalikauden aikana antaa
parhaan suojan Suomelle maailman tulevilta myllerryksiltä. Puolueiden
tehtävä on kertoa vaalikampanjoissaan, miten he sen suojan rakentavat.

Markus Lahtinen