- Blogit
- Ruoka
Kirjoittaja on tutkimusjohtaja. Twitter: @hannakarikallio
Viime aikoina on nähty ripeää hintojen nousua maatalous- ja elintarvikemarkkinoilla. Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat nousivat FAO:n elintarvikehintaindeksin mukaan joulukuussa korkeimmalle tasolle kuuteen vuoteen ja nousun odotetaan jatkuvan. Viljamarkkinoilla vehnän ja maissin alentuneet satoennusteet ja Kiinan vahva kysyntä nostavat hintoja. Esim. maissifutuurin hinta on kuukaudessa noussut Chicagon pörssissä yli 20 %.
Ruokaturvasta tuli entistä keskeisempi huolenaihe viime vuonna, kun koronapandemia ja sitä lähteneet liikkumisrajoitukset käänsivät ajatukset oman maan ruokahuollon turvaamiseen ja tuontiriippuvuuden vähentämiseen. Elintarvikkeiden toimitusketjut ovat kuitenkin toimineet ilman isompia häiriöitä ja tarjonta on säilynyt lähes normaalina suurimmassa osassa valtioita pandemian aikana. Pandemian jatkuessa ja nälänhädän lisääntyessä ruokaturva on vuonna 2021 edelleen keskiössä, mutta lisämausteen siihen tuo voimistuneet markkinavaikutukset, joiden seurauksena halu suojata omia ruokamarkkinoita ja hintakehitystä voi pahimmillaan aiheuttaa ketjureaktion kohti ruokakriisiä.
Pandemian sekoittaessa yhteiskunnan, talouden ja ruokamarkkinoidenkin toimintaa sisäisen hintavakauden ylläpitäminen nähdään tärkeäksi. Venäjä on rajoittamassa vehnän vientiä turvatakseen elintarvikkeiden hintavakauden kotimaan markkinoilla. Argentiinan hallitus päätti keskeyttää maissin viennin, koska sadon odotetaan kuivuuden takia jäävän pieneksi. Ruokahuollon ja vakaan elintarviketarjonnan varmistamiseen kuuluu myös varastojen kasvattaminen. Esim. Kiinan huomattavan voimakas maissin ja soijan tuontikysynnän kasvu ei selity pelkästään maan sianlihantuotannon nopealla elpymisellä.
Eri puolilta maailmaa on tullut viestiä ruuan inflaation nopeutumisesta. Erityisen huolestuttavaksi tämän tekee se, että koronapandemia on lisännyt työttömyyttä, minkä seurauksena kotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat laskeneet. Ruuan inflaatio on viimeinen asia, jota hallitukset tai ylipäätään kukaan tarvitsee juuri nyt päänvaivakseen. Tämä kaikki koskettaa eniten köyhimpiä maita, joissa kotitalouksien tuloista valtaosa kuluu ruokaan ja joissa koronakriisi on jo lisännyt nälänhätää.
Voiko näköpiirissä olla uusi maailmanlaajuinen ruokakriisi? Tämänhetkisen tilanteen valossa merkittävän globaalin ruokakriisin todennäköisyys on pieni. Paljon riippuu kuitenkin siitä, miten lämpenevässä ja herkässä markkinatilanteessa erityisesti merkittävien viejämaiden pokka pitää.
Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 1.2.
