”Metsätilojen hinnat omilla poluillaan” Emmi Haltia

Metsätilojen hintakehitys on viime vuosina mennyt eri
reittejä kuin puun hinta. Aiemmin juuri se määritteli selkeimmin myös tilojen
hintojen nousua tai laskua.

Suuntaus on ollut näkyvissä erityisesti
Etelä-Suomessa, missä jo usean vuoden ajan tilojen hinnat ovat nousseet
silloinkin, kun puun hinnassa on menty alas. Pohjois-Suomessa sen sijaan
metsätilojen hinnat ovat olleet suoremmin yhteydessä puun hintoihin aivan viime
vuosiin saakka, mutta nyt näyttää siltä, että tilanne on muuttumassa
pohjoisessakin.

Jo pidempään metsätilojen kysyntä on ollut tarjontaa
selvästi suurempaa.

Alkuvuodesta uumoiltiin, että Metsähallituksen,
Bonvestan ja Tornatorin samoihin aikoihin myyntiin laittamat tilat
tyydyttäisivät kysynnän erityisesti Kainuussa ja Pohjois-Suomessa. Alkuvuoden
metsätilakauppojen tilaston mukaan kuitenkaan näin ei ole käynyt, vaan hinnat
ovat olleet erityisesti pohjoisessa reippaanpuoleisessa nousussa.

Tilanteeseen on monta syytä. Eteläisessä Suomessa tilojen hinnat ovat
nousseet niin korkealle, että pelkästään metsätaloudellisen tuoton hakemisen
kannalta tilaostokset tuskin kannattavat. Kysynnän takana ovat muut arvot, kuten
esimerkiksi metsästysoikeudet, mahdolliset rakennuspaikat tai tulevaisuuden
odotukset.

Ostajat ovat usein myös ostamassa ainoata tilaansa, jolloin
maksettavan hinnan merkitys ei ole niin suuri kuin ostajalle, joka
määrätietoisesti kasvattaa metsäpinta-alaansa metsätalouden harjoittamista
varten.

Nämä metsätalousmielessä liikkeellä olevat ostajat ovatkin
kuulemma siirtäneet ostotoimintaansa pohjoiseen, mistä järkevän hintaisia tiloja
on ollut vielä löydettävissä. Pohjois-Suomen metsät ovat myös nykyisin
hoitopanostusten ansiosta paljon paremmassa kunnossa kuin menneinä
vuosikymmeninä. Myös tämä näkyy hehtaarikohtaisessa keskihinnassa ja osaltaan
houkuttelee ostajia.

Maailmantalouden myllerrykset ovat koetelleet
sijoittajien sietokykyä esimerkiksi osakemarkkinoilla, mikä on myös lisännyt
metsäsijoitusten suhteellista houkuttelevuutta.

Ilmeisesti ostajilla on
lisäksi uskoa siihen, että vaikka paperin kulutuksen laskeva trendi
maailmanlaajuisesti tuskin muuksi muuttuu, puuta saa kaupaksi myös tulevina
vuosikymmeninä, tarkoitukseen tai toiseen.

 

Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 26.9.2012