- Blogit
- Ruoka
Savonlinnalainen luomutuottaja Perttu Muhonen jatkaa perhetilansa luonnonmukaista linjaa. Hän uskoo omavaraisuuteen, rehelliseen ruoantuotantoon ja siihen, että luomu pysyy vahvana, vaikka välillä traktori kulkeekin kivisemmän reitin. Artikkeli on osa luomutuotannon edistämistä tutkivaa Lumotu-tutkimushanketta.
Luomua sukupolvelta toiselle
Savonlinnan Makkolan kylässä luomutuottaja Perttu Muhonen jatkaa luomuperinnettä, joka alkoi tilalla jo 1990-luvun alkupuolella hänen vanhempiensa päätöksestä. Kun sukupolvenvaihdos tehtiin vuonna 2004, hänelle oli itsestäänselvyys jatkaa luomussa.
“On turvallisempi tunne ruokkia oma jälkikasvu ja asiakkaat itse viljellyllä ja omassa leipomossa paistetulla luomuruisleivällä ja kesät laiduntavan naudan luomulihalla”, Muhonen toteaa.
Hän kertoo kasvaneensa konehommien parissa ja vitsailleensa aina, että “luomussa saapi pienemmällä pinta-alalla ajella enempi traktorilla kuin tavanomaisessa viljelyssä”. Itä-Suomessa tämä korostuu erityisesti, sillä rikkakasvien torjuntaan tarvittavat muokkaukset nostavat pelloilta jatkuvasti kiviä pintaan, ja ne on kerättävä pois ennen kylvöä. Kun vuosien varrella into traktorilla ajamiseen on hieman hiipunut ja tilan pinta-ala kasvanut, tavanomaisen viljelyn helppous käy joskus mielessä. Silti hän toteaa, että se olisi liian helppo vaihtoehto ja riippuvaisempi ulkopuolisista tuotantopanoksista.
Ruokaviraston tilaston mukaan vuonna 2024 luomutiloja oli Suomessa 3 995, joka on noin 10 % kaikista Suomen maatiloista. Luomutilojen tilakoko jatkoi kasvuaan jo yhdeksättä vuotta peräkkäin, ja oli keskimäärin 77,5 hehtaaria, joka on huomattavasti enemmän verrattuna Suomen kaikkien maatilojen keskikokoon (55 ha).
Omavaraisuus ja monimuotoisuus luomun ytimessä
Nykyisessä maailmantilanteessa Muhosen mielestä luomun tärkein vahvuus on omavaraisuus. Hän painottaa myös viljelykierron merkitystä ja toteaa, että luomusääntöjen vaatima viljelykierto monipuolistaa pellon kasvivalikoimaa verrattuna tavanomaisen viljelyyn. Lisäksi luomussa pellolle ei anneta kemiallisia aineita, jotka voisivat vahingoittaa maaperän eliöitä, vaan maata rikastetaan luonnonmukaisesti esimerkiksi karjanlannalla.
Luomu ei ole vain symboli pakkauksessa
Vaikka Muhonen on vahvasti luomun puolella, hän ei peittele sen haasteita. Eniten häntä kaihertavat luomutarkastuksien tuomat velvoitteet. Sesonkiaikana muistiinpanot ja varastokirjanpidot eivät aina pysy täysin ajan tasalla, ja tarkastukset lisäävät stressiä. Hän toivoo, että tulevaisuudessa käyttöön saataisiin järjestelmä, johon muistiinpanojen tekeminen olisi yhtä kätevää kuin kynällä kirjoittaminen.
“Tärkeä osa luomua on sen luotettavuus. Tätä tulisi tuoda tuotteen ostajalle esille enemmän, että luomu on oikeasti luomua eikä vain merkki tuotepakkauksessa”, Muhonen toteaa.
Muhonen kokee, että luomun koko ketjun pellolta pöytään ulottuvat hyvät puolet tulisi tehdä kuluttajille nykyistä näkyvämmiksi.
Luomuun siirtymistä voisi edistää kysyntää kasvattamalla
Vuonna 2024 elintarvikkeiden hinnannousu ja kuluttajien luottamus omaan talouteen heijastuivat vahvasti päivittäistavarakaupan luomumarkkinaan. Luomutuotteita myytiin Pro Luomun arvion mukaan päivittäistavarakaupassa 335 miljoonalla eurolla, ja myynti laski 5 % edellisestä vuodesta.
Luomun kokonaismyynnin arvoon vaikutti erityisesti isojen luomutuoteryhmien, kuten maidon ja muiden maitotuotteiden sekä hedelmien ja vihannesten myynnin lasku.
Muhosen mukaan paras keino saada viljelijöitä siirtymään luomuun on kysynnän kasvu ja hinta, joka tekee tuotannosta kannattavaa. Hän kiittää luomukauran viejiä siitä, että he ovat onnistuneet nostamaan hinnan hyvälle tasolle vientimarkkinoiden kautta. Hänen mielestään samaa strategiaa voisi kokeilla myös muille luomutuotteille, ja pohtii, voisiko viennillä saada kysynnän kasvuun ja hinnan nousuun.
Suomalaisia luomutuotteita viedään yli 40 eri maahan. Suosituimmat luomuvientimaat olivat selvityksen mukaan Saksa, Ruotsi, Alankomaat, USA ja Etelä-Korea. Luomuviennin kärjessä ovat myllytuotteet, joiden osuus koko luomuviennistä on noin 40 prosenttia.
Tulevaisuudessa häämöttävät sukupolvenvaihdos ja energiatehokkaat ratkaisut
Tilan tulevaisuuden suunnittelu etenee pikkuhiljaa. Lapsien kanssa pohditaan jo, kuka tai ketkä tilaa tulevaisuudessa jatkavat. Samalla on suunnitteilla useita käytännönläheisiä kehityshankkeita, joiden tavoitteena on parantaa tilan energiatehokkuutta ja suoramyyntimahdollisuuksia.
Muhonen suunnittelee muun muassa leipomon ilmanvaihdon ja uunien energiatehokkuuden parantamista sekä suoramyyntipisteen rakentamista leipomon yhteyteen. Peltolohkojen ojituksia ja reunoja kunnostetaan parhaillaan. Aurinkovoimalankin rakentaminen on harkinnassa, jos akkuteknologian kehitys tekee investoinnista kannattavan.
LuMoTu-hanke tukee kestävämpää ruokaketjua
Luonnon monimuotoisuuden ja luomutuotannon kehittäminen näkyy myös maakunnassa laajemmin. Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Pro Luomun LuMoTu-hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan erilaisia tuuppauksia, joiden tarkoitus on kannustaa monimuotoisuutta tukeviin toimiin niin maatalousyrittäjiä kuin ruokapalveluitakin Etelä-Savon, Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon alueilla.
Tuuppausten odotetaan lisäävän helpoiten omaksuttavien monimuotoisuustoimien toteuttamista jo lyhyellä aikavälillä ja vaikuttavan haastavammin omaksuttavien monimuotoisuustoimien hyväksyttävyyteen sekä luomutuotantoaikomuksiin myönteisesti.
Luomutuotannon arki ei ole aina vaivatonta, mutta Muhosen tilalla luomun periaatteet näkyvät kaikessa tekemisessä ja jatkuvat kohti seuraavaa sukupolvea. Tilan tulevaisuudensuunnitelmat kertovat halusta rakentaa kestävää tulevaisuutta. Maakunnassa käynnistyvä hanke luonnon monimuotoisuuden ja luomutuotannon edistämiseksi tukee samaa tavoitetta. Kun tutkimustieto, tuuppaukset ja käytännön viljely kohtaavat, luomun kehitykselle syntyy uusia mahdollisuuksia koko ruokaketjussa.
Teksti: Milja Sinnemäki, PTT
KAINALOJUTTU: Ruokapalveluiden luomun kysyntä voi tukea alueen luomutuotantoa
Luomutuotannon kasvu edellyttää kysyntää kaikissa markkinakanavissa. Viennin lisäksi ammattikeittiöiden luomun käyttö tasapainottaa kuluttajakysynnän heilahteluja ja tarjoaa parhaimmillaan tasaista kysyntää ja merkittäviä volyymeja.
Mikkelin kaupungin ruoka- ja puhtauspalvelut valmistaa keskuskeittiössä sekä muutamassa valmistuskeittiössä päivittäin lähes 7000 ateriaa kaupungin 15 kouluun ja 21 päiväkotiin. Toimintaa ohjaavat kaupungin strategiaan kirjatut kestävän kehityksen ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tavoitteet sekä ilmasto-ohjelma, jonka mukaisesti ruokapalveluissa muun muassa käytetään mahdollisuuksien mukaan luomua, tarjolla on aina kasvisvaihtoehto ja hävikin määrä pyritään minimoimaan.
Tuotantosuunnittelija Marja Jussi-Pekka Mikkelin ruoka- ja puhtauspalveluista kertoo, että tavoitteena on 25 % luomua ruokapalveluiden raaka-aineista. Sen eteen on myös tehty määrätietoisesti töitä, ja tällä hetkellä luomun osuus on jo noin 20 % raaka-ainekiloista. Luomua käytetään erityisesti perustuotteissa, kuten puurohiutaleissa, rasvattomassa luomumaidossa, smoothie-tuotteissa ja saatavuuden mukaan hedelmissä ja kasviksissa.
Luomun osuutta kasvatetaan Mikkelissä suunnitelmallisesti, ja ruokapalvelut testaavatkin jatkuvasti uusia tuotteita ja raaka-aineita, kunhan ne sopivat suurkeittiöiden tarpeisiin ja saatavuus on varmaa. Periaatteena on, että luomua lisätään ruokalistoille aina kun se on hankintojen ja reseptiikan näkökulmasta mahdollista.
”Kovasti yritämme saada lisää luomua. Salaattipöytään haluaisin vaikkapa eteläsavolaisia luomukasviksia pilkottuna ja raastettuna. Päiväkodeille pystyisimme tekemän raasteen itse, mutta kouluille määrät ovat niin isoja, että sen pitäisi tulla valmiina”, sanoo Marja Jussi-Pekka.
Raaka-aineiden sopivuus suurkeittiöihin on tasaisen saatavuuden ohella yksi suurimmista luomun käytön esteistä. Mikkelin ruokapalveluissa voitaisiin ostaa esimerkiksi omalta alueelta luomuleipää, mutta sen pitäisi olla valmiiksi viipaloitua.
”Leipomot kilpailutetaan tietyn väliajoin niin sanotulla puitemenettelyllä, joten pienikin leipomo voi tarjota, vaikka vain yhtä tuotetta, jos se täyttää pyydetyt kriteerit. Lähileipomoiden leipiä olemme pyrkineet käyttämään aina ja toivomme, että paikalliset leipomot tarjoisivat tuotteitaan”, Jussi-Pekka kertoo
Alueen luomutuottajien löytäminen ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista, ja usein yhteydenotot tulevat tuottajilta itseltään. Marja Jussi-Pekka korostaa verkostoitumisen merkitystä.
”Kannattaa kartoittaa oman tukun ja omien toimittajien valikoimat sekä selvittää, miten luomutuotteiden osuutta voisi nostaa olemassa olevien hankintasopimusten puitteissa”, hän sanoo.
Teksti: Minna Ala-Kyyny, Pro Luomu ry
