- Tiedotteet
- Ruoka
Maatalouden rahoitus on muutoksessa lisääntyneen pankkisääntelyn ja tulevien vastuullisuusvaatimusten vuoksi. Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan maatalouden rahoituksen edellytyksiä pitäisi parantaa esimerkiksi luomalla yhtenäiset vastuullisuuskriteerit, parantamalla maatalousyrittäjien talousosaamista sekä hyödyntämällä kansallinen liikkumavara sääntelyn purkamisessa.
Maatalouden rahoitus toimii Suomessa pääosin hyvin, mutta viime vuosina maatalousyrittäjillä on ollut isoja taloushaasteita muun muassa pandemian ja Venäjän hyökkäyssodan markkinavaikutusten takia. Rahoitussektorilla vakavaraisuussääntely on tiukentunut, mikä heijastuu maatalouden rahoitukseen, ja vastuullisuussääntely lisääntyy sekä maatalouden että rahoituksen osalta.
”Vaikka maatalouden osuus kokonaisyrityslainakannasta ei ole suuri, on sektorin rahoittaminen yhteiskunnallisesti erittäin tärkeää. Maatalouden kehittämisessä rahoituksella on keskeinen rooli. On myös olennaista, että pankeissa säilyy maatalouselinkeinon asiantuntemus ja käytäntöjen ymmärrys”, sanoo vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.
Tutkimuksessa on selvitetty lisääntyvän sääntelyn vaikutuksia maatalouden rahoitusasemaan ja laadittu suosituksia rahoituksen saannin parantamiseksi tulevaisuudessa. Tutkimus perustuu maatalousyrittäjille ja pankkien rahoitusneuvottelijoille tehtyihin kyselyihin, tilastotarkasteluun sekä tutkimushaastatteluihin.
Pankkisääntely on tiukentanut rahoituksen saantia ja lisännyt taakkaa
Sekä maatalousyrittäjien että pankkien mielestä rahoituksen hakuprosessi on aiempaa työläämpi erityisesti lisääntyneen vakavaraisuussääntelyn vuoksi, ja rahoituksen saannin koettiin tiukentuneen ja prosessien pidentyneen. Samalla hallinnollinen taakka niin rahoittajalle kuin yrittäjälle on kasvanut.
Vielä pankit eivät edellytä maatalousyrittäjiltä ESG-tekijät, eli ympäristön sekä sosiaaliset ja hyvän hallinnon tavat huomioivaa vastuullisuusraportointia. Pankit, asiantuntijat ja yrittäjät kuitenkin katsoivat vastuullisuusvaateiden olevan tulossa myös maatalouden rahoitukseen.
”Rahoituksen perusperiaatteet ovat kuitenkin säilyneet ennallaan, sillä rahoituksen saanti perustuu edelleen maksukykyyn ja kassavirtaan. Pankit korostavat, että kannattavat investoinnit saavat rahoitusta”, sanoo erikoistutkija Olli Niskanen.
Viime vuosien kriisien seurauksena monilla maatiloilla on ollut maksuvalmiusongelmia heikon kannattavuuden lisäksi, ja maatalouden järjestämättömien luottojen määrä on kasvanut varsin voimakkaasti. Huolenaiheina rahoituksessa ovat myös vakuusarvot, sillä maatalousrakennusten jälleenmyyntiarvo on usein heikko. Rakennekehityksen seurauksena alueelliset erot vakuusarvoissa ovat merkittäviä.
Suomen pitäisi selvittää kansallinen liikkumavara sääntelyn purkamisessa
Tutkimus antaa maatalouden rahoitusaseman parantamiseen useita suosituksia, jotka koskevat sekä pankkeja, maatalousyrittäjiä että hallintoa. Maataloussektorin, pankkien ja hallinnon on laadittava vastuullisuuskriteerit yhdessä, jotta maatalousyrittäjät eivät joutuisi raportoimaan eri tahoille erilaisin tavoin. Taloudelliset kannustimet edistävät kriteerien täyttämistä.
Maatalousalan koulutuksessa tulisi painottaa talousosaamista, ja yrittäjien pitäisi valmistautua entistä huolellisemmin rahoituksen hakemiseen esimerkiksi laskelmien ja maksuvalmiussuunnitelmien osalta. Hankkeessa on laadittu erillinen lainanhakijan opas, jonka avulla maatalousyritys voi osoittaa talous- ja vastuullisuusasioiden osaamisen.
Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kansallinen liikkumavara tulisi kartoittaa ja hyödyntää mahdollisuudet joustojen luomiseen. Sääntely tulee pääasiassa EU:sta, mutta sielläkin on tällä hetkellä tahtotila sääntelyn purkamiselle.
”Hallituksen puoliväliriihessä on tunnistettu tämä tilanne ja päätetty käynnistää selvitys siitä, mitä rahoituksen myöntöä hidastavaa kansallista sääntelyä Suomi voisi itse keventää. Lisäksi on luvattu etsiä ratkaisuja maatalouden rahoituksen haasteisiin. Nämä ovat kannatettavia tavoitteita”, sanoo Päivi Kujala.
Maatalouden rahoitusasema muuttuvassa toimintaympäristössä -tutkimushankkeen rahoittajat ovat Maatilatalouden kehittämisrahasto Makera ja Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö MTK ry.
Hankkeen yhteistyökumppaneina toimivat OP Ryhmä, Nordea, Säästöpankki, POP Pankki ja LähiTapiola.
Hankkeen loppuraportti: https://www.ptt.fi/julkaisut/maatalouden-rahoitusasema-muuttuvassa-toimintaymparistossa/
Suositukset kokoava policy brief: https://www.ptt.fi/wp-content/uploads/2025/05/marto-policybrief_FINAL.pdf
Maatilayrityksen lainanhakijan opas: https://jukuri.luke.fi/handle/10024/556369
Lisätietoja
Päivi Kujala paivi.kujala@ptt.fi 040 194 5184
Olli Niskanen olli.niskanen@luke.fi 0295 326 025
