- Tiedotteet
- Ruoka
Länsi-Balkanin maiden ja Moldovan EU-jäsenyydellä olisi varsin rajalliset vaikutukset unionin elintarvike- ja maatalousmarkkinoille, kertoo Pellervon taloustutkimus PTT:n ja Luonnonvarakeskuksen selvitys. Vaikutukset unionin maatalouspolitiikkaan olisivat merkittävämpiä, ja uudet jäsenmaat olisivat yhteisen maatalouspolitiikan nettosaajia.
”Kokonaisuutena laajentuminen olisi ennen kaikkea rakenteellinen ja pitkän aikavälin muutos, joka kytkeytyy maatalouden ohella EU:n vakauteen, integraatioon ja alueelliseen kehitykseen. Vaikutukset maataloustuotteiden markkinoille olisivat varsin rajallisia, mutta maatalouspolitiikkaan suurempia”, sanoo PTT:n vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala.
Selvityksessä tarkastellaan, mitä Albanian, Bosnia ja Hertsegovinan, Moldovan, Montenegron, Pohjois-Makedonian ja Serbian mahdollinen EU-jäsenyys merkitsisi unionin maatalousmarkkinoille ja yhteiselle maatalouspolitiikalle (CAP). Tarkasteluun on valittu ne ehdokasmaat, joissa liittymisneuvottelut ovat aktiivisesti käynnissä. Ukraina on raportissa mukana vain vertailulukuina, koska sen jäsenyyden vaikutuksia on tarkasteltu jo aiemmassa selvityksessä.
Tarkastellut maat eroavat toisistaan huomattavasti mm. maatalouden rakenteen, tuotannon, ja tilakoon osalta, mutta niitä yhdistävät maatalouden suuri merkitys työllisyydelle ja nykyistä EU-keskiarvoa matalampi tuottavuus. Monet niistä ovat elintarvikkeiden nettotuojia.
Merkittävin toimija maataloudessa on Serbia, joka toimii jo nyt alueellisena maatalousviennin veturina. Sen kasvintuotanto painottuu viljaan, öljykasveihin, hedelmiin ja tuoreisiin kasviksiin. Eläintuotannossa keskeisiä ovat sianliha, siipikarja ja maitotuotteet.
Ehdokasmaat olisivat todennäköisesti yhteisen maatalouspolitiikan nettosaajia
Ehdokasmaat olisivat todennäköisesti CAP:ssa nettosaajia, mikä lisäisi painetta sekä suorien tukien että maaseudun kehittämisrahoituksen kasvuun. CAP:n painopiste siirtyisi entistä enemmän rakennekehityksen, modernisoinnin ja maaseudun elinvoimaisuuden tukemiseen.
”Euroopan unionin väestö kasvaisi, maatalousmaan määrä lisääntyisi ja maataloustuotannon kokonaisvolyymi kasvaisi. Samalla unionin sisäisten kehityserojen kirjo laajenisi. Ehdokasmaissa jäsenyys edellyttäisi huomattavia hallinnollisia, institutionaalisia ja tuotannollisia uudistuksia”, sanoo PTT:n ekonomistiharjoittelija Ville Piikki.
Budjettivaikutusten arvioissa huomattavia vaihteluita
Tässä selvityksessä ei tehty erillistä arviota laajentumisen vaikutuksista CAP-budjettiin. Aiemmissa tutkimuksissa on tehty nykyisen rahoituskauden (2021–2027) sääntöihin perustuvia arvioita, joissa Länsi-Balkanin maiden ja Moldovan liittymisen kustannukset vaihtelevat noin neljästä miljardista yli 11 miljardiin. Vaihtelu johtuu epävarmuudesta, joka koskee esimerkiksi suorien tukien tasoa ja siirtymäkausia.
Kokonaisvaikutus EU:n budjettiin riippuu puolestaan siitä, kasvatetaanko budjettia vai ei. Jos budjettia ei kasvatettaisi, lisäkustannukset merkitsisivät käytännössä varojen uudelleenjakoa. Tällöin nykyiset EU-jäsenvaltiot menettäisivät koheesiorahoitusta arviolta noin 9 miljardia euroa ja CAP-rahoitusta 8,5 miljardia euroa vuosina 2028–2034.
Ehdokasmaiden tarkastelu on osa Maatilatalouden kehittämisrahaston (Makera) rahoittamaa tutkimushanketta ”Suomi EU:n maatalouspolitiikan tekijänä: politiikkavaihtoehdot ja niiden vaikutukset (CAP2028)”, jota Luonnonvarakeskus, Pellervon taloustutkimus PTT ja Reinu econ toteuttavat yhdessä vuosina 2024–2027.
Selvitys on julkaistu PTT:n sivuilla https://www.ptt.fi/julkaisut/eun-laajentuminen-ja-maatalous-mita-ehdokasmaiden-liittyminen-tarkoittaa/
Lisätietoja
vanhempi maatalousekonomisti Päivi Kujala, PTT, paivi.kujala@ptt.fi 040 194 5184
tutkimusprofessori Jyrki Niemi, Luke, jyrki.niemi@luke.fi 0295 326 390
