- Tiedotteet
- Ilmasto
- Ruoka
Luomutuotteiden käyttö ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kiinnostavat Järvi-Suomen ruokapalvelutoimijoita, kertoo alueen ruokapalveluille tehty kysely. Monet ruokapalvelut käyttävät luomutuotteita viikoittain, ja etenkin viljatuotteet ovat suosittuja. Alueen maatalousyrittäjät taas toivoisivat korkeampia tuottajahintoja luomusta ja byrokratian keventämistä, mikä käy ilmi tuottajille tehdyistä haastatteluista.
Järvi-Suomen alueen ruokapalveluista jopa kaksi kolmesta käyttää luomua vähintään viikoittain. Vastaajista 35 prosenttia on asettanut luomun osuudelle tavoitteen. Selvästi suosituimpia ovat luomuviljatuotteet, joita käyttää 85 prosenttia vastaajista. Seuraavaksi tulevat luomumaito, -kahvi, -tee sekä -kaakao.
Kysely lähetettiin loppuvuodesta 2025 Etelä-Savon, Kymenlaakson, Etelä-Karjalan, Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntiin julkisia ruokapalveluja tuottaville organisaatioille. Tavoitteena oli selvittää, mitä toimia organisaatiot tekevät luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Kysely lähetettiin noin 70 organisaatioon 114 henkilölle ja siihen vastasi 48 toimijaa.
Noin puolet vastaajista tekee jo monimuotoisuustoimia
Vastaajista liki puolet (46 %) kertoi tekevänsä jo toimia luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Näitä ovat muun muassa raaka-ainevalinnat ruokalistojen suunnittelussa, luomun ja lähiruuan käyttö, kasvisten lisääminen sekä hävikin vähentäminen ja kierrätys.
”Olemme lähteneet lisäämään luomua. Ensimmäisenä vaihdoimme puurohiutaleet luomuun. Maidossa ja maitotuotteissa käytämme myös luomua”, sanoi yksi vastaajista.
Yleisimpänä esteenä luomutuotteiden hankinnalle on vastaajien mukaan niiden kalliimmat hinnat ja toisena heikko saatavuus. Lisäksi vastaajat käyttäisivät enemmän luomua, jos tuotteet löytyisivät helpommin tukusta ja jos pakkauskoot, myyntierät tai jalostusasteet olisivat sopivampia. Osa nosti esille myös hankintasopimusten ja kuntapäättäjien tahtotilan merkityksen luomun lisäämisessä.
”Tarvittaisiin suuremmat määrärahat elintarvikehankintoihin ja kunnan päätöksen luomun lisäämisestä tai tavoitteesta. Ruokapalvelun oma tavoite ei oikein riitä”, sanoi yksi vastaajista.
Myös yrittäjän arvot ja tavoitteet kannustavat monimuotoisuustoimiin
Viime vuoden lopulla tehtiin lisäksi Järvi-Suomen alueella 11 maatalousyrittäjien tutkimushaastattelua. Heiltä kysyttiin näkemyksiä luonnon monimuotoisuustoimista ja luomutuotannosta. Tiloista kahdeksan oli luomutiloja ja kolme tavanomaista tuotantoa harjoittavia. Haastatelluissa oli sekä kotieläin- että kasvintuotantoa harjoittavia maatiloja.
Haastateltujen mukaan kannustimina luonnon monimuotoisuustoimille ovat muun muassa kohentunut maaperän kasvukunto, vähentynyt riippuvuus kemiallisista torjunta-aineista ja toki myös maksetut tuet. Merkitystä oli lisäksi yrittäjän arvoilla, kiinnostuksen kohteilla ja maisemilla.
”Pidän monimuotoisuutta tärkeänä erityisesti siltä kannalta, miltä ympäristö näyttää ja tuntuu – sekä itselle että asiakkaille. Haluan, että lähiympäristö on hoidettu”, sanoi yksi yrittäjistä.
Monimuotoisuustoimista yleinen oli viljelykierto. Useilla tiloilla oli myös talviaikaista kasvipeitteisyyttä sekä ja kukka- ja monimuotoisuuspeltoja. Erityisesti kotieläintiloilla laidunnus ja perinnebiotoopit olivat yleisesti käytössä. On huomattava, että haastatellut olivat suureksi osaksi luomutiloilta, joilla useat toimista ovat olennainen osa viljelyä.
Perinnebiotooppien ehtoja haluttaisiin löyhemmiksi
Yleisesti esteenä monimuotoisuustoimille nähdään muuttuvat tukiehdot, mikä korostuu perinnebiotooppien kohdalla. Muutokset voivat aiheuttaa tiloille taloudellisia menetyksiä, jos aikaisemmin hyväksyttyjä alueita ei enää seuraavalla kaudella otetakaan mukaan tukialueisiin. Ehtojen löyhentäminen ja vähemmän tarkat rajaukset voisivat kannustaa monimuotoisuustoimiin.
Yrittäjien keskuudessa vallitsee näkemys, että luomutuotteista maksettu tuottajahinta on liian matala. Lisäksi kuluttajakysyntää ja kuluttajien tietoisuutta luomusta pitäisi lisätä. Toisaalta osa kokee, että tuotteille on hyvin kysyntää erityisesti kansainvälisesti. Haastatellut yrittäjät eivät kokeneet luomuvalvontaa erityisen raskaana, ja sekin voidaan ajatella laadun varmistamisena, joka toimii markkinointietuna.
”Yleisin este luomun käytön lisääntymiselle on varmaan luomun korkeana pidetty hinta. Tämä korostuu ruokapalvelupuolella, kun budjetit ovat tiukat ja jokainen sentti tuntuu ratkaisevan”, sanoi yksi yrittäjistä.
Pro Luomu ry:n tekemä ruokapalvelukysely ja Pellervon taloustutkimus PTT:n tekemät viljelijähaastattelut ovat osa Luonnon monimuotoisuustuuppaukset ruokaketjuun Järvi-Suomessa (Lumotu) -hanketta. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon ELY-keskuksilta, joiden tehtäviä hoitavat nykyisin Kaakkois-Suomen, Keski-Suomen ja Itä-Suomen elinvoimakeskukset.
Lisätietoja
Aura Lamminparras, toiminnanjohtaja, Pro Luomu ry, 040 556 8097, aura.lamminparras@proluomu.fi
Päivi Kujala, vanhempi maatalousekonomisti, PTT, 040 194 5184, paivi.kujala@ptt.fi
Lisätietoja kyselystä: https://proluomu.fi/wp-content/uploads/2026/01/ruokapalvelukysely-2025-tulokset.pdf
Lisätietoja hankkeesta: https://www.ptt.fi/hankkeet/lumotu-luonnon-monimuotoisuustuuppaukset-ruokaketjuun-jarvi-suomessa/
