Kuka hyötyy asuntolainan lyhennysvapaasta?

Alkuvuodesta muutamat pankit alkoivat tarjota asuntolainoihin ilmaiseksi enintään vuoden mittaista lyhennysvapaata. Tavoitteena on, että kotitaloudet käyttävät lainan lyhennyksistä vapautuvat rahat kulutukseen ja sitä kautta Suomen talous saadaan kasvuun yksityisen kulutuksen siivittämänä.

Vaikka tarjouksen on markkinoitu helpottavan kotitalouksien arkea, ei se ole kuitenkaan ainoa tarkoitus.

Pankit ovat tehneet tarjouksen omia etujaan ajatellen. Tällä hetkellä asuntolainojen korot ovat hyvin alhaiset, joten tasaerin lyhennettävien lainojen pääoma pienenee nopeasti. Näin ollen pankkien lainakanta hupenee ja niiden tulevaisuuden korkotuotot pienenevät.

Matalat korot tarkoittavat myös sitä, että pankit eivät saa keskuspankeilta merkittäviä korkotuottoja tallettamilleen rahoille. Negatiivisten korkojen tapauksessa pankit voivat jopa joutua maksamaan tekemistään talletuksista. Näin ollen liiallinen rahan sisään virtaaminen voi olla jopa
kustannus pankeille.

Toisaalta rahoja ei voi myöskään epävakaassa taloustilanteessa sijoittaa liian riskipitoisiin vaihtoehtoisiin kohteisiin.

Vaikka asuntolainan lyhennysvapaa helpottaa ennen kaikkea pankkien tilannetta, voi sillä olla positiivisia vaikutuksia myös kotitalouksien tilanteeseen.

Yllättävissä väliaikaisissa taloudellisissa haasteissa vuoden tauko asuntolainan lyhennyksistä voi tuoda tarpeellista joustoa kotitalouden arkeen. Toisaalta lyhennysvapaata voi käyttää hyväkseen korkeampikorkoisten lainojen, kuten kulutusluottojen, lyhentämiseen.

Lyhennysvapaan aikana voi myös kerryttää kotitaloudelle likvidiä puskurirahastoa tai muuta varallisuutta. Kuitenkin jos asuntolainan lyhennysvapaan avulla vain siirtää väistämättömiä ongelmia eteenpäin, voi kotitalous joutua entistä suurempaan ahdinkoon.

Vaikka tarjoukseen on tartuttu ahkerasti, sen vaikutukset
Suomen talouskasvuun jäävät todennäköisesti melko
pieniksi.

Todellisuudessa tällaisen elvytystoimen maksajina ovat tarjoukseen tarttuneet kotitaloudet. Laina-ajan pidennys lisää kokonaiskorkokustannuksia ja siirtää lainan lyhennyksiä aikaan, jolloin korot ovat erittäin suurella todennäköisyydellä korkeammat kuin nyt.

Toisaalta lyhennysvapaiden käyttö voi monessa tapauksessa lisätä kotitalouksien riskejä, kun velkaantuneisuus kasvaa. Vaikka talouskasvun hakeminen yksityistä kulutusta lisäämällä on hyvä tavoite, ei se tällä tavalla toteutettuna ole tarpeeksi vakaa ja vaikuttava ratkaisu.

Taloustutka on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 29.6.2015.