Ajankohtaista

Tutkimuskirjallisuudessa ekologisen kompensaation velvoittavuus on noussut näkyvästi esille. Tarkastelu kohdistuu ennen kaikkea siihen, pitäisikö toiminnanharjoittajien olla lain nojalla velvollisia hyvittämään luonnon monimuotoisuudelle aiheuttamansa vahinko vai riittääkö vapaaehtoinen osallistuminen. Aihe liittyy myös taloudellisiin tekijöihin, sillä rajallisten resurssien tilanteessa on epäselvää, kuinka laajasti toimijat ovat halukkaita panostamaan vapaaehtoisiin toimiin, etenkin kun hyvitystoimenpiteiden kustannukset ovat korkeat.

Kun Suomi liittyi Euroopan unioniin vuonna 1995, maassa oli lähes 100 000 maatilaa. Vuonna 2024 maatila- ja puutarhayrityksiä oli noin 41 000. Tilojen määrä on vähentynyt yli puoleen, mutta maatalouden kokonaistuottavuus on noussut kuitenkin noin 46 prosenttia. Maataloustukien osuus kokonaistuotoksesta on merkittävä, noin kolmanneksen, joten on eittämättä selvää, että tuilla on ollut vaikutusta Suomen maatalouden rakenteisiin. Maataloustukien avulla tuotantoa on siis kyetty ohjaamaan suuntaan, joka on yhteisesti sovittu ja päätetty.

Suomi on talousosaamisessa maailman huippua. Suomen kansallisen talousosaamisen strategian tavoitteena on tehdä suomalaisista maailman paras talousosaamisen kansa vuoteen 2030 mennessä, ja julkisuudessa onkin käyty paljon keskusteluja, miten parhaiten edistää talousosaamistamme. Keskustelu on kuitenkin hyvin pitkälti rajoittunut kotimaamme tilanteeseen, minkä takia olemme jättäneet suuremman kansainvälisen näkökulman täysin hyödyntämättä, kuten meillä suomalaisilla on tapana tehdä.

Metsänomistajien tuuppaaminen metsänhoidossa on vielä niukasti tutkittu aihe, josta CLIMATE NUDGE tuottaa paljon arvokasta uutta tietoa. PTT:n metsäekonomisti Marjo Maidellilla on parhaillaan työn alla digitaalisesti toteutetun metsänomistajien tuuppauskokeen aineiston analysointi. Mistä on kyse?

Hallitus julkisti myöhään keskiviikkoiltana puoliväliriihen keskeiset toimenpiteet. Tiedotustilaisuuden otsikko oli lupaava ”Suomi saadaan kasvuun vain työllä ja yrittämisellä -hallitus tukee kasvupaketilla”. Kasvun nostaminen talouspolitiikan keskiöön on perusteltua sekä ihmisten taloudellisen hyvinvoinnin ja sitä tukevan hyvinvointiyhteiskunnan riittävän rahoituksen kannalta. Vaikka julkisen talouden sopeutustoimet ovat välttämättömiä, julkisen talouden kestävyyttä on mahdotonta turvata ilman riittävän nopeaa talouskasvua.

PTT oli ensimmäistä kertaa mukana Helsingin yliopiston Viikin kampuksella järjestetyssä ViikkiAreena-opiskelijatapahtumassa, jossa elintarvike-, maatalous-, metsä- ja ympäristöalan opiskelijat ja alan työnantajat kohtasivat. ViikkiAreena järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2012, jolloin tapahtumaan osallistui 12 yritystä. Tänä vuonna yrityksiä oli moninkertainen määrä ja paikalla oli merkittäviä alan toimijoita.

OECD julkaisi kesäkuussa uusimmat tuloksensa talousosaamisen PISA-tutkimuksesta (OECD 2024). Suomi ei tällä kertaa osallistunut talousosaamista mittaaviin tutkimuksiin, mutta mukana olivat muun muassa naapurimaamme Norja ja Tanska, joten meidänkin on hyödyllistä pureutua tutkimuksen tuloksiin. OECD:n mukaan nuorten talousosaamisen kehittäminen on avain parempaan taloudenhallintaan – ei pelkästään lyhyellä, vaan myös pitkällä aikavälillä. Hyvin talousasioita ymmärtävät nuoret esimerkiksi säästävät enemmän ja välttävät ylivelkaantumista.