Ajankohtaista

Hallitus julkisti myöhään keskiviikkoiltana puoliväliriihen keskeiset toimenpiteet. Tiedotustilaisuuden otsikko oli lupaava ”Suomi saadaan kasvuun vain työllä ja yrittämisellä -hallitus tukee kasvupaketilla”. Kasvun nostaminen talouspolitiikan keskiöön on perusteltua sekä ihmisten taloudellisen hyvinvoinnin ja sitä tukevan hyvinvointiyhteiskunnan riittävän rahoituksen kannalta. Vaikka julkisen talouden sopeutustoimet ovat välttämättömiä, julkisen talouden kestävyyttä on mahdotonta turvata ilman riittävän nopeaa talouskasvua.

PTT oli ensimmäistä kertaa mukana Helsingin yliopiston Viikin kampuksella järjestetyssä ViikkiAreena-opiskelijatapahtumassa, jossa elintarvike-, maatalous-, metsä- ja ympäristöalan opiskelijat ja alan työnantajat kohtasivat. ViikkiAreena järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2012, jolloin tapahtumaan osallistui 12 yritystä. Tänä vuonna yrityksiä oli moninkertainen määrä ja paikalla oli merkittäviä alan toimijoita.

OECD julkaisi kesäkuussa uusimmat tuloksensa talousosaamisen PISA-tutkimuksesta (OECD 2024). Suomi ei tällä kertaa osallistunut talousosaamista mittaaviin tutkimuksiin, mutta mukana olivat muun muassa naapurimaamme Norja ja Tanska, joten meidänkin on hyödyllistä pureutua tutkimuksen tuloksiin. OECD:n mukaan nuorten talousosaamisen kehittäminen on avain parempaan taloudenhallintaan – ei pelkästään lyhyellä, vaan myös pitkällä aikavälillä. Hyvin talousasioita ymmärtävät nuoret esimerkiksi säästävät enemmän ja välttävät ylivelkaantumista.

PTT:n ja Gaian yhteinen VIKKE-hanke, jossa tuotetaan tietoa vapaaehtoisten ilmastotoimien kehittyvän kansainvälisen viitekehyksen vaikutuksista Suomelle, piti joulukuussa ensimmäisen yhteisen työpajan kotimaisille toimijoille ja sidosryhmille. Aiheena oli kartoittaa hankkeen väliraportissa läpikäytyjen sekä sääntelyn että vapaaehtoisten sitoumusten kautta tulevien aloitteiden vaikutusta erityisesti ilmastoyksiköiden tuottajille ja mahdollisille tuottajille kotimaassa. Työpajaan kutsuttiin laajasti vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin kiinteästi liittyvien sidosryhmien ja toimijoiden edustajia.

Olen ollut tämän viikon etätöissä Leipzigissa, Saksan yhdessä kasvavimmista kaupungeista.  Illalla oli tulossa paikallinen lapsiperhe kylään. Heidän toiveenaan oli saada nauttia jotain tyypillistä suomalaista kotiruokaa. Pitkän harkinnan tuloksena päädyin makaronilaatikkoon, jälkiruoaksi mustikkapiirakkaa ja jotain kauraista. 

Tekoälyn hyödyntäminen työelämässä on tällä hetkellä kuuma peruna – ja niin myös meillä tutkimusyhteisössä. Seuraamme erilaisten tekoälysovellusten kehitystä ja testaamme niitä rohkeasti omassa työssämme. Meillä tekoälyyn on suhtauduttu pääasiassa myönteisesti, sillä on koettu, että sen käyttö lisää tuottavuutta ja jopa parantaa työnlaatua. Tekoälyn käyttöön kuitenkin suhtaudutaan terveellä kriittisyydellä, sillä käyttöön liittyy myös eettisiä, tekijänoikeudellisia ja vastuullisuuskysymyksiä.