- Ruokamarkkinat
- PTT Raportteja
Yhteenveto
Tässä raportissa kuvataan EU:n yhteisen maatalouspolitiikan CAP 2023–2027 muutosten vaikutuksia Ahvenanmaan ja ulkosaariston kotieläintalouteen kuluvalla ohjelmakaudella ja tarkastellaan elintarvikemarkkinoiden toimintaa Ahvenanmaalla keskittyen kotieläintuotantoon.
Raportissa kuvataan Ahvenanmaan ja ulkosaariston toimintaympäristöä, joiden ominaispiirteet poikkeavat mantereesta monin tavoin. Ahvenanmaan maataloudessa viime rahoituskausina tapahtunut rakennemuutos heijastuu myös maatalouden ja elintarviketeollisuuden tulevaisuuden näkymiin. Ahvenanmaalla ja Manner-Suomella on vuodesta 2023 alkaen yhteinen CAP-suunnitelma, johon on yhdistetty EU:n suorien tukien lisäksi aiemmilla rahoituskausilla erillään olleet Ahvenanmaan ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmat. Tukimuutosten vertailua tehdään neljän esimerkkimaatilan kautta.
Raportissa tarkastellaan Ahvenanmaan ja ulkosaariston elintarvikeketjua, mukaan lukien alkutuotanto, elintarvikkeiden jalostus ja kauppa vahvuuksien, heikkouksien, mahdollisuuksien ja uhkien kautta. Raportissa kuvataan eri toimijoiden vuorovaikutusta sekä analysoidaan markkinoita sekä paikallisten että tuonti- ja vientiolosuhteiden kannalta kilpailutilanteen ja Ahvenanmaan elintarvikehuollon näkökulmasta.
Selvityksen toteuttaa PTT ry Svenska lantbruksproducenternas centralförbundetin (SLC) toimeksiannosta ja analyysin pohjalta on laadittu yhteenveto johtopäätöksineen ja kehittämisehdotuksineen. Selvitys perustuu tilastoanalyysiin sekä CAP 2023–2027-suunnitelmaan ja edellisten ohjelmakausien Ahvenanmaan ja Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmiin. Lisäksi merkittävä osa selvityksestä perustuu haastatteluihin elintarvikeketjun paikallisten toimijoiden kanssa, joissa on käsitelty sekä tukipolitiikkaan että elintarvikemarkkinoihin liittyviä kysymyksiä.
Selvityksen mukaan tukipolitiikan muutoksilla voi olla hyvinkin suuria tilakohtaisia vaikutuksia, mutta kokonaisuutena kotieläinsektorille ei kohdistu merkittäviä taloudellisia vaikutuksia Ahvenanmaalla ja ulkosaaristossa. Esimerkiksi ulkosaariston hiehonkasvattajille uusi suunnitelma voi merkitä talouden kannalta merkittävää heikkenemistä, sillä aiemmin maksettu saaristohiehojen tuki on poistettu. Maatalouden yleinen heikko kannattavuus on merkittävä uhka alalle, mutta ongelmien ratkaisut liittyvät monilta osin markkinatilanteeseen ja toimintaympäristön muutoksiin.
Selvityksen mukaan tukiehtojen muutokset vaikuttavat kotieläintuotantoon enemmän kuin itse tukitoimenpiteiden tai tukien euromääräiset muutokset. Tukien myöntämisedellytykset muuttuvat ja tiukentuvat monella tasolla CAP27-rahoituskauden myötä, mikä voi aiheuttaa taloudellisia menetyksiä erityisesti kotieläintiloille, jotka eivät pysty täyttämään tukikriteerejä.
Elintarvikemarkkinoiden lähtötilanne on Ahvenanmaalla ja ulkosaaristossa hyvin erilainen kuin Manner-Suomessa. Tärkeitä markkinoihin vaikuttavia tekijöitä ovat merkittävästi korkeammat tuotantokustannukset sekä alkutuotannossa että elintarviketeollisuudessa. Maantieteellinen sijainti asettaa haasteita kaikille elintarvikeketjun toimijoille ja vaikuttaa sekä yritysten toimintaedellytyksiin että kilpailukykyyn. Toisaalta yleisesti kohonnut kustannustaso kannustaa yrittäjiä tehokkuuteen ja uusien ratkaisujen ja markkinarakojen löytämiseen, mutta toisaalta nämä haasteet ovat tulevaisuudessa todellinen uhka ahvenanmaalaiselle paikalliselle ruoantuotannolle. Siksi tarvitaan suoraviivaisempaa viestintää Suomen hallituksen, Ahvenanmaan hallinnon ja markkinatoimijoiden välillä ratkaisujen löytämiseksi näihin erityiskysymyksiin.
Sammandrag
Syftet med denna rapport är att beskriva hurdana påföljder förändringarna i EU:s gemensamma jordbrukspolitik CAP 2023–2027 kommer att medföra för djurhållningen på Åland och i den yttre skärgården under pågående programperiod.
Från och med 2023 har Åland och Fastlandsfinland en gemensam CAP-plan, då dessa under tidigare finansieringsperioder har haft separata strategier. Rapporten beskriver Ålands och den yttre skärgårdens verksamhetsmiljö, vars karaktäristiska drag skiljer sig från fastlandet på många sätt. Jordbrukets och livsmedelsindustrins struktur samt den strukturella omvandlingen som skett inom det åländska jordbruket under de senaste finansieringsperioderna belyses också med hänsyn till framtidsutsikterna. Jämförelsen av stödförändringarna genomförs med hjälp av fyra exempelgårdar.
Genom en analys av styrkor och svagheter, samt möjligheter och hot granskas livsmedelskedjan på Åland och i den yttre skärgården, inklusive primärproduktion, livsmedelsförädling och handeln. Växelverkan mellan de olika aktörerna inom livsmedelskedjan beskrivs och marknaden evalueras både vad gäller den lokala handeln samt import- och exportförhållandena med betoning på vilken roll dessa spelar i fråga om konkurrenssituationen samt Ålands livsmedelsförsörjning.
Utredningen har verkställts av PTT ry på uppdrag av Svenska lantbruksproducenternas centralförbund (SLC) och utifrån analysen har en sammanfattning med slutsatser och utvecklingsförslag framställts. Undersökningen grundar sig på analys av statistik samt den nya, gemensamma CAP-strategiplanen och tidigare programperioders separata landsbygdsutvecklingsprogram för Åland och Fastlandsfinland. En väsentlig del av utredningen grundar sig dessutom på intervjuer med lokala aktörer som behandlar frågor både kring stödpolitiken och livsmedelsmarknaden. De intervjuade är aktiva aktörer inom primärproduktionen, livsmedelsindustrin, handeln och regeringen på Åland och i den yttre skärgården.
Enligt utredningen kan den nya stödpolitiken komma att medföra väsentliga påföljder på gårdsnivå men som helhet kommer djurhållningen på Åland och i yttre skärgården inte att lida av märkbara ekonomiska konsekvenser. Till exempel för kviguppfödare i ytterskärgården kan den nya planen innebära betydande försämringar i ekonomisk bemärkelse, eftersom det tidigare utbetalda stödet till skärgårdskvigor har avskaffats. Det svåra läget vad gäller jordbrukets dåliga lönsamhet i allmänhet utgör ett betydande hot mot sektorn, men lösningarna på problemen beror i många avseenden på faktorer utanför stödpolitiken, såsom det utmanande marknadsläget och snabba förändringarna i verksamhetsmiljön.
Enligt utredningen utgör förändringarna i stödvillkoren ett större hot mot djurhållningen än förändringarna i stödåtgärderna eller -summorna. Stödvillkoren ändrar och blir på många plan strängare i CAP27 programperioden, vilket kan leda till ekonomiska förluster speciellt för de producenter som inte har förutsättningarna att uppnå stödkriterierna.
Utgångsläget för livsmedelsmarknaden skiljer sig märkbart på Åland jämfört med fastlandet. Till viktiga faktorer som påverkar marknaden hör bland annat de avsevärt högre produktionskostnaderna både inom primärproduktionen och livsmedelsindustrin. Den geografiska isoleringen innebär utmaningar för samtliga aktörer inom livsmedelskedjan och påverkar både företagens verksamhetsförutsättningar liksom även konkurrenskraft. Å ena sidan sporrar den allmänt högre kostnadsnivån företagare till effektivitet och till att hitta nya lösningar och produktnischer, men å andra sidan utgör dessa utmaningar ett konkret hot för den lokala livsmedelsproduktionen på Åland. En mera rättfram kommunikation mellan den finska och åländska regeringen samt med marknadsaktörerna efterlyses därför i mån om att hitta lösningar på dessa särpräglade frågor.
