184. Baltian maiden merkitys Suomen elintarviketeollisuudelle

  • PTT Raportteja
2002
  • Ruokamarkkinat
  • PTT Raportteja

Panu KALLIO – Juha MARTTILA – Meri VIROLAINEN – Raija VOLK. 2002. BALTIAN MAIDEN MERKITYS SUOMEN ELINTARVIKETEOLLISUUDELLE. Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen raportteja n:o 184. 83 s. ISBN 952-5399-57-0, ISSN 1456-3215

TIIVISTELMÄ: Suomalaisen elintarviketeollisuuden asema Baltiassa on var­sin vahva, ja se on saavuttanut markkinajohtajuuden useilla alatoimialoilla. Paikallisuuden tärkeys on näkynyt siinä, että markkinoillemenostrategiana on usein ollut tuotannon käynnistäminen paikanpäällä. Suomalainen yritysjohto näkee Baltian maiden EU-jäsenyyden positiivisena haasteena, jossa hyödyt ovat suuremmat kuin haitat. Toimintaedellytykset Baltiassa paranevat mm. lainsäädännön ja sen tulkinnan harmonisoituessa EU-lainsäädännön kanssa. Ostovoima alueella kohenee. Rajaongelmien poistuminen helpottaa kaupankäyntiä Latvian ja Liettuan kanssa. Tärkeänä pidetään sitä, että kaikki kolme maata liittyvät unioniin samalla kertaa. EU-jäsenyys kiristää kilpailua Baltiassa. Tämä saattaa heikentää jo  hyvän markkina-aseman saavuttaneiden suomalaisten yritysten kannattavuutta. Pienuutensa takia Baltian markkinat eivät kiinnosta suuria monikansallisia elintarvikeyrityksiä, mutta yhdistettynä Pohjoismaisiin markkinoihin tilanne voi olla toinen. Uhkana pidetään sitä, että suuret yritykset etabloituvat Baltiaan pitäen sitä porttina esim. Suomen ostokykyisille markkinoille.

Palkkaerojen Suomen ja Baltian välillä uskotaan pysyvän suurina vielä pitkään. Suomalainen yritysjohto pitääkin selvänä, että palkkaerot siirtävät paljon käsityötä vaativaa elintarviketuotantoa Baltiaan.

Asiasanat: Elintarviketeollisuus, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, EU, laajentuminen.

Panu KALLIO – Juha MARTTILA – Meri VIROLAINEN – Raija VOLK. 2002. FINNISH FOOD INDUSTRY AND BALTIC COUNTRIES. Pellervo Economic Research Institute Reports n:o 184. 83 p. ISBN 952-5399-57-0, ISSN 1456-3215

ABSTRACT: The Finnish food industry has a strong position in the Baltic countries. In some sub-sectors, it has even been able to capture market leadership. Baltic markets are localised, and the entry mode for Finnish companies has often been foreign direct investment. Finnish food processing firms see EU membership of the Baltic countries as a positive challenge rather than a threat. Business conditions in the Baltics will improve once legislation and its interpretation, for instance, becomes harmonised with EU legislation. Purchasing power in the region will grow and the abolition of import protection will improve trade with Latvia and Lithuania. It is important that all three Baltic countries join the EU at the same time. EU membership will increase competition in the Baltics; this may reduce the profitability of those Finnish food firms that have already established a strong position in the Baltic markets. Since the Baltic markets are small, multinational firms have little interest in these markets alone. However, when they are combined with markets in the Nordic countries the situation may change. It is seen as a threat to the Finnish food industry if large firms use Baltic countries as a gateway to the Finnish food market. Wage differences between Finland and Baltic countries will persist for several years, and these differences will result in the movement of labour-intensive food processing to the Baltic countries.

Key words: Food Industry, Finland, Estonia, Latvia, Lithuania, EU, enlargement.

Lataa PDF