- Blogit
Viime viikolla paljastui uusi ruokaskandaali. S-ryhmän pakastekasviksista löytyi hulluruohoa, joka aiheutti usean ihmisen sairastumisen. Valvonta on jossakin vaiheessa ketjua pettänyt. Tällaista ei pitäisi tapahtua.
Hyvää asiassa oli se, että sairauden aiheuttaja pystyttiin jäljittämään nopeasti. Ongelma voidaan siis korjata ja välttää uudet sairaustapaukset.
Hyvää asiassa oli myös se, että suurta osaa kyseistä tuotetta ostaneista asiakkaista voitiin varoittaa. Samalla se on myös pelottavaa. Jäljitettävyys näyttää toimivan joka suuntaan ketjussa.
Tämä herättää kysymyksiä, mihin kaikkeen kauppojen asiakastietojärjestelmiä voidaankaan käyttää. Ja mihin kaikkeen niitä kenties on jo käytetty. On selvää, että kauppa seuraa kuluttajien ostokäyttäytymistä näiden järjestelmien avulla. Siihen ne ovat varmasti erinomainen apuväline. Näissä erilaisissa asiakashyvitysjärjestelmissä ei siis ole kyse pelkästään asiakkaiden sitouttamisesta tai yhteishyvästä. Se on myös erinomainen informaation lähde.
Näiden järjestelmien kautta kauppa saa pääosan asiakaspalautteestaan. Sen perusteella kauppa väittää myyvänsä sitä, mitä kuluttajat haluavat. Mutta toimiiko se myös toisinpäin? Voiko kauppa käyttää sitä asiakkaiden profiloitiin ja esimerkiksi tiettyjen etujen kohdentamiseen tuotteittain tai asiakkaittain siten, että saa kuluttajat ostamaan sitä, mistä kauppa hyötyy eniten?
Jos asiakkaat pystytään jäljittämään näin tarkasti, mahdollistaa se ääritapauksessa hyvin kohdennetun markkinoinnin. Kenties jopa aivan uudenlaisia toimintatapoja. Kauppahan voisi vaikkapa tehdä tarjouksen asiakkaalle siitä, että normaali lauantaiostoksenne (tai sen ”perussetti”) on noudettavissa omasta kaupastanne juuri siihen aikaan kuin normaalistikin asioitte siellä. Tai kauppa voi lähettää asiakkaalle tarjouksen tekstiviestinä takista, joka sopii täydellisesti hänen edellisessä kuussa ostamiinsa housuihin.
Kauppa osoitti tässä skandaalissa vastuullisuutensa. Vastuullisuuteen tarvitaan informaatiota. Mutta informaation käyttö vaatii myös vastuullisuutta. Luottavatko asiakkaat tähän? Vai pitääkö asiakkaan jatkossa miettiä entistä tarkemmin sitä, onko peruste liittyä kanta-asiakasjärjestelmiin aatteellinen, taloudellinen vai vain terveydellinen?
Blogi on julkaistu myös Maaseudun Tulevaisuuden PTT:n taloustutka -palstalla 27.5.2013
