- Blogit
- Kansantalous
Kirjoittaja on PTT:n toimitusjohtaja. Twitter: @JussilaIiro
Olen toiminut liki viisi vuotta PTT:n toimitusjohtajana, ja rupeama on tulossa päätökseensä lähiviikkoina. Nyt on hyvä hetki pohtia sitä, minkälaisen laitoksen johtajana olen toiminut ja miltä laitoksen tulevaisuus näyttää. Pohdintaa innoitti osaltaan Helsingin yliopiston professori Roope Uusitalo Suomen Kuvalehden (16.10.) kirjoituksellaan. Uusitalo käsitteli taloustutkimuslaitosten toiminnan vaikuttimia ja peräänkuulutti riippumattomuutta. Kerron tässä kirjoituksessa, miltä tilanne tutkimuslaitoksen johtajan näkökulmasta näyttää.
PTT:tä ja sen roolia yhteiskunnallisena vaikuttajana määrittävät keskeisesti kaksi ominaisuutta. Ensinnäkin se, että PTT on yhdistys. Toiseksi se, että kyseessä on tutkimuslaitos. Silläkin on tietysti väliä, keitä yhdistyksen jäsenhallinnossa ja henkilökunnassa toimii ja mitä toimintaympäristössä tapahtuu.
Jäsenistö määrittää päälinjat muttei toimintaa
Suomessa on koko joukko yhdistyksiä. Niiden toiminnan tarkoituksena on auttaa ratkaisemaan sellaisia yhteiskunnallisia ongelmia, joita julkiset organisaatiot ja yritykset eivät ratkaise. PTT:n tapauksessa ratkaistavat ongelmat liittyvät taloutta koskevaan tietoon. PTT luotaa erityisesti teemoista alueiden kehitys, asuminen, metsä ja ruoka käytäviä yhteiskunnallisia keskusteluita ja kartoittaa päätöksenteon taustoja löytääkseen ne tietopuutteet, joita se voi auttaa korjaamaan.
Kuten kaikille muillekin yhdistyksille, on jäsenistö tärkeä PTT:lle. Vaikka jäsenistön suhteellinen rooli toiminnan rahoituksessa on pienentynyt, jäsenmaksut kattavat edelleen kolmasosan PTT:n vuotuisista kuluista. Yhdistys tarvitsee tuekseen sellaisia yrityksiä ja järjestöjä, jotka ovat valmiita osoittamaan rahoitusta yleisen hyvän edistämiseen. Ilman tätä panosta talouteen liittyvä keskustelu olisi Suomessa köyhempää. PTT:n toiminnan myötä kotitalouksien, tilojen, yritysten, järjestöjen, virkamiesten sekä poliitikkojen päätökset ovat yhteiskunnan ja talouden tasapainoisen ja kestävän kehityksen kannalta parempia.
Jäsenistöllä on oikeus määritellä
päälinjat sille, mitä yhdistys tekee –
jäsenistön päätösvallalla on kuitenkin rajansa.
Taustayhteisöjen rooliin viitataan yhdistysten kohdalla usein, ja se onkin merkittävä. Vastineeksi tuelleen jäsenistöllä on oikeus määritellä päälinjat sille, mitä yhdistys tekee. Jos PTT:n jäsenistön koostumus poikkeaisi nykyisestä, olisi myös yhdistyksen toiminnan fokus todennäköisesti toisenlainen. Jäsenistön päätösvallalla on kuitenkin rajansa. Hyvän hallinnon mukaan jäsenistö päättää yleishyödyllisen toiminnan kohteista, tarkoituksesta sekä toimintamuodoista. Yhdistyksen hallitus keskittyy strategisen tason päätöksiin ja toimiva johto strategian valmisteluun ja toimeenpanoon – yhdessä henkilöstön kanssa. Kuluneiden viiden vuoden aikana nämä periaatteet ovat mielestäni toteutuneet PTT:n toiminnassa hyvin. Henkilöstöllä on ollut rauha toteuttaa yhdistyksen toiminnan tarkoitusta niiden arvojen pohjalta, joiden määrittelyyn henkilöstö on itse päässyt merkittävästi vaikuttamaan.
Tutkimuksen voi tilata, tuloksia ei
Yhdistysmuodon lisäksi tärkeän leimansa PTT:lle antaa se, että kyseessä on soveltavaan taloustutkimukseen erikoistunut laitos. PTT tulkitsee taloutta ja tyydyttää yhteiskunnan välittömiä tietotarpeita perustaen työnsä taloustieteeseen. PTT:n asiantuntijajoukko koostuu kansantalouden, liiketalouden, maa- ja elintarviketalouden sekä metsä- ja ympäristötalouden osaajista.
Tutkimuslaitoksena PTT:llä on paljon yhteistä yliopistojen kanssa. PTT:n henkilöstöön on kuulunut viime vuosina vaihteleva määrä professoreita, dosentteja ja tohtoreita. Nuoremmista tutkijoista moni on kehittänyt osaamistaan jonkin yliopiston tohtoriohjelmassa ja muodolliselle pätevöitymiselle on ollut vahva johdon tuki. Yliopistojen tapaan PTT julkaisee tieteellisissä aikakauskirjoissa – tänä vuonna hyväksyttyjä julkaisuja on liki yksi per tutkimushenkilöstön jäsen. PTT:n henkilöstö ei siis ainoastaan hyödynnä kansainvälistä tieteellistä tietoa, vaan se myös itse osallistuu tuon tiedon edistämiseen.
PTT:ltä voi tilata tutkimuksia, mutta ei tuloksia.
En usko, että yksikään tutkimuslaitos voi pärjätä
pitkään, ellei se pyri aktiivisesti huolehtimaan
uskottavuudestaan.
Toisaalta PTT poikkeaa yliopistoista monella tapaa. Tieteellisissä aikakauskirjoissa julkaiseminen ei ole PTT:n päätehtävä. PTT saa valtaosan toimintansa rahoituksesta ministeriöiltä ja eri toimintasektoreita edustavilta rahoittajilta, jotka avaavat hakuja tai tarjouskilpailuja välittömien tietotarpeidensa tyydyttämiseksi. PTT tuottaa usein tietoa sellaisiin ongelmiin, joihin vertaisarvioitu taloustiede ei anna suoraan vastauksia tai joista kansainväliset tiedelehdet eivät edes ole kiinnostuneita. Toisinaan ongelmia koskeva tietopohja on vielä niin ohut, ettei sieltä löydy tukea tieteellisten julkaisujen tuottamiselle. Tilastoja ei joko ole tai ne ovat puutteellisia. Aikataulutkin ovat usein sellaisia, että pitkää vertaisarviointiprosessia ja tutkimuksen kehittämistä tältä pohjalta ei ole mahdollista toteuttaa.
Tästä huolimatta PTT:n asiantuntijat ovat sitoutuneet palvelemaan yhteiskuntaa sen tietotarpeissa. Siksi he pyrkivät antamaan parhaan mahdollisen vastauksen eteen tuleviin ongelmiin työhön osoitettujen resurssien ehdoilla. Mielestäni tämä on parempi vaihtoehto kuin hiljentyminen vedoten siihen, ettei taloustiede anna valmiita vastauksia tai ettei asiaa voida vetäytyä vuosiksi tutkimaan. Tiedon laatu on näin ollen PTT:n tutkijoiden, kumppanien ja ohjausryhmissä toimivien asiantuntijoiden osaamisen ja keskinäisen laadunvarmistuksen varassa. Toistuvasti tutkimusprosesseihin osallistuvat tiedostavat tämän, mutta tutkimustyön rajoitteista on toki tärkeää käydä keskustelua.
Tiedeyliopiston ja tutkimuslaitoksen eroja ja yhtäläisyyksiä pohdittaessa on hyvä huomioida, että PTT on sitoutunut tutkimuseettisiin periaatteisiin. PTT:ltä voi tilata tutkimuksia, mutta ei tuloksia. En usko, että yksikään tutkimuslaitos voi pärjätä pitkään, ellei se pyri aktiivisesti huolehtimaan uskottavuudestaan. Jos se ei tätä tee, se voi helposti menettää sekä maineensa että henkilöstönsä. Tutkimuslaitoksen tärkein voimavara on sellainen henkilöstö, jolle on tärkeää kehittää tutkimusosaamisen ohella kriittisyyttä monia asioita kohtaan: tutkittavia ilmiöitä, aineistoja, sovellettavaa tietoa ja sidosryhmien vaikutusta. Havaitsin ilokseni jo PTT:llä aloittaessani, että meidän henkilöstöllemme uskottavuudesta huolehtiminen on tärkeää.
Uskottavuus vaatii työtä ja jatkuvaa huomiota. Ihanteiden eläminen todeksi on haasteellista tutkijoille siinä missä muillekin ihmisille. Tiedeyliopiston ja PTT:n välinen ero on ehkä siinä, miten painopisteet vaihtelevat. Soveltavaa taloustutkimusta tekevässä laitoksessa tutkijat joutuvat opettelemaan sen, kuinka tuottaa käytänteiden kannalta uutta ja hyödyllistä tietoa ja samalla välttää tutkimusten rahoittajien vääränlaista miellyttämistä. Tiedeyliopistoissa toimivat tutkijat joutuvat opettelemaan sen, kuinka tuottaa tieteen kannalta uutta ja hyödyllistä tietoa ja samalla välttää tie-delehtien toimituskuntien vääränlaista miellyttämistä.
Niin markkinataloudessa kuin
tietomarkkinoilla paras kehitys syntyy
läpinäkyvyyden ja terveen kilvoittelun kautta –
ei totuutta pakenemalla tai toisia kampittamalla.
Niin yhteiskunnan toiminnan kuin tieteellisen tiedon edistyminen edellyttää asiantuntijoilta rohkeutta haastaa niin olemassa olevaa tietoa kuin heitä, joilla on valta päättää, mikä tieto saavuttaa hyväksynnän ja mikä ei. Oli pelikenttä kumpi tahansa, ei kuva ole millään lailla mustavalkoinen. Olennaista on se, että haasteet tunnistetaan ja tunnustetaan ja niin tutkimuslaitoksen kuin yliopiston johto haastaa henkilöstöä tarkastelemaan omaa tekemistään, itseään, oletuksiaan ja vaikuttimiaan kriittisesti.
Kehitys edellyttää kilvoittelua totuuden etsimisessä
PTT:lle on hakeutunut ihmisiä, jotka ovat yhtäältä kiinnostuneita yhteiskunnan välittömien tietotarpeiden palvelemisesta ja toisaalta taloustieteellisen tiedon edistämisestä. PTT tarjoaa tutkijoille näköalapaikan mielenkiintoisten ja ajankohtaisten taloutta muokkaavien ilmiöiden äärellä. Tällaisia ovat esimerkiksi monipaikkaisuus, ilmastonmuutos ja digitalisaatio.
PTT:n tulevaisuus näyttää erittäin hyvältä. Eteen tulevat haasteet ja yhteiskunnan tietotarpeet kohdataan asiantuntijuuteen, yhteisöllisyyteen ja tutkimuseettisiin periaatteisiin nojaten. PTT:n tutkimus- ja asiantuntijatyö on tulevaisuudessakin riippuvaista ennen kaikkea niistä tarpeista, joita talouden tasapainoinen ja kestävä kehitys edellyttävät.
PTT:n arvo ja voima yhteiskunnallisen vaikuttajana perustuu yhteen ajatukseen. Niin markkinataloudessa kuin tietomarkkinoilla paras kehitys syntyy läpinäkyvyyden ja terveen kilvoittelun kautta – ei totuutta pakenemalla tai toisia kampittamalla.
Professori Iiro Jussila
Toimitusjohtaja, Pellervon taloustutkimus PTT
