- Kansantalous
Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa laadukasta ja kattavaa, rekisteriaineistoanalyysiin perustuvaa tietoa pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanosta, sen palveluihin ohjautumisesta, sen palveluiden kohdentumisesta, sekä palvelumalliuudistuksen ja erityisesti asiakastapaamisten tihentymisen ja työnhakuvelvoitteen työllisyysvaikutuksista. Käytämme yksilötason rekisteriaineistoja, tilastollisen ja ekonometrisen analyysin menetelmiä sekä kontrafaktuaalisia arviointimenetelmiä, joissa pyritään vaikutusten arvioimiseksi hyödyntämään työnhakija-asiakkaista riippumatonta vaihtelua arvioitavien palvelujen tarjonnassa.
Toukokuussa 2022 aloittaneen pohjoismaisen työvoimapalvelumallin tavoitteena oli uudistaa palveluita siten, että työnhakijalle tarjotaan yksilöllistä tukea työnhakuun ja työllistymiseen samalla tasapainottaen työnhakijoiden oikeuksia ja velvoitteita. Palvelumalliuudistus lisäsi ja tiivisti työnhakijoiden tapaamisia, otti käyttöön määrällisen työnhakuvelvoitteen, muutti seuraamusjärjestelmää ottamalla käyttöön muistutukset ja porrastamalla korvauksettomien määräaikojen kestot. Lisäksi käyttöön otettiin uusi asiakaspalvelujärjestelmä Työmarkkinatori ja velvoittavien työtarjousten antamista rajattiin. Mallin käyttöönotolla arvioitiin saavutettavan vähintään 9 500 lisätyöllistä vuoteen 2025 mennessä.
Tutkimuksessa arvioidaan palvelumalliuudistusta tarkastelemalla palvelumalliin liittyvien palveluiden tarjontaa, työnhakija-asiakkaiden ohjautumista palveluihin sekä palveluiden kohdentumista työnhakija-asiakkaille ennen ja jälkeen palvelumalliuudistuksen. Arvioimme vaihtelua palveluiden tarjonnassa eri alueiden, eri TE-toimistojen ja eri virkailijoiden välillä. Nämä tarkastelut tukevat tutkimuksessa tehtäviä vaikuttavuusarviointeja. Arvioimme palvelumalliuudistuksen työllisyysvaikutuksia kokonaisuutena tarkastelemalla työllistymistä eri asiakasryhmissä erot-eroissa menetelmällä palvelumalliuudistuksen yhteydessä. Tarkastelemme erikseen asiakastapaamisten ja työnhakuvelvoitteiden asetannan työllisyysvaikutuksia instrumenttimuuttujamenetelmällä tai dynaamisen kaltaistamisen menetelmällä. Tarkastelemme mahdollisten työllisyysvaikutusten heterogeenisyyttä tekemällä arvioita eri asiakasryhmissä ja eri alueilla.
