• Kansantalous

Janne Huovari, Peetu Keskinen, Henna Busk, Mats Godenhielm, Naufal Alimov, Olli-Pekka Ruuskanen: PTT-ennuste: Kansantalous, kevät 2020. Helsinki 2020.

PTT:n kansantalouden ennuste, kevät 2020

Korona tekee ison loven talouteen

HUOM: koronaviruksen takia emme julkaise nyt kevään normaalia suhdanne-ennustetta. Suuren epävarmuuden takia arviot BKT:n kehityksestä ovat suuntaa-antavia eivätkä ne ole tavanomaisia ennusteita.

Koronaviruksen vaikutukset iskevät rajusti talouteen. Vaikutusten suuruus ja kesto riippuvat viruksen leviämisestä ja sen taltuttamisen onnistumisesta. Mitä pidempään taloudenkin toimintaa haittaavia rajoituksia joudutaan jatkamaan, sitä suuremmat ovat taloudelliset menetykset. Talouskasvuun vaikuttavat myös ympäri maailmaa tehtävät talouspoliittiset toimet, joilla pyritään lieventämään koronakriisin taloudellisia vaikutuksia. 

Kaikissa viruksen iskemissä talouksissa on jouduttu pysäyttämään yhteiskuntaa laajasti, myös kansainvälinen ihmisten liikkuvuus on pysähtynyt. Yhteiskunnan pysäyttämisen aiheuttaman ison shokin lisäksi viruksella on pidempiaikaisia vaikutuksia. Ihmisten liikkuvuus ei palaa normaaliksi ennen kuin koronavirukseen tehoava rokote on saatu laajasti markkinoille. Kriisillä voi olla suuria pysyviä vaikutuksia yhteiskuntiin, maailmanpolitiikkaan ja talouden rakenteisiin.

Epidemian nopea ohimeno vaikuttaa epätodennäköiseltä

Vakavien epidemioiden taloudelliset vaikutukset ovat aina suuria. Yleensä vaikutukset ovat kuitenkin lyhytaikaisia ja palautuminen nopeaa. Liikkuvuuden rajoitustoimien takia tai tartunnan pelossa ihmiset eristäytyvät eivätkä enää kuluta. Epävarmuus saa yritykset varovaisiksi ja lykkäämään investointeja. Lisäksi työntekijöiden sairastuminen vähentää tuotantoa. Yleensä kulutus ja investoinnit kuitenkin pääosin vain siirtyvät epidemian jälkeiselle ajalle, jolloin talous palautuu varsin nopeasti, kunhan akuutti tautivaihe on ohi.

Koronaviruksen tapauksessa epidemian nopea ohimeno vaikuttaa liian optimistiselta. Ongelmana koronaviruksessa on kuolleisuuden lisäksi suuri tehohoidon tarve. Nopeasti leviävä virus ylikuormittaa sairaanhoidon helposti, kuten kävi Kiinan Hubeissa ja Italian Lombardiassa. Epidemiasta ei luultavasti päästäkään nopeasti eroon. Tällöin täytyy varautua myös pidempiaikaisiin ongelmiin taloudessa.

Kaikissa niissä maissa, joissa virus on päässyt leviämään, on jouduttu turvautumaan erittäin tiukkoihin rajoitustoimiin viruksen leviämisen hillitsemiseksi. Näillä toimilla on varsin suuria taloudellisia vaikutuksia. Jatkotoimista ei näyttäisi olevan kuitenkaan yhteistä näkemystä. Esimerkiksi Kiinassa ja Etelä-Koreassa strategiaksi on valittu viruksen tukahduttaminen ja tiukka kontrolli, kunnes rokote on markkinoilla. Suomessa THL:n linja vaikuttaa olevan viruksen leviämisen hidastaminen. Kummassakin tapauksessa rajoitustoimien kesto tulee olemaan varsin pitkä. Hidastamisessa tiukkojen toimien aika kestää luultavasti pidempään.

Virus levisi Kiinasta globaaliksi ongelmaksi

Koronavirus katkaisi talouden orastavan piristymisen. Tammikuun lopulla Hubein maakunta asetettiin karanteeniin, eikä Kiinassa palattu töihin kiinalaisen uuden vuoden loman jälkeen. Kiinan talous seisahtui helmikuuksi, kun viruksen leviämisen estämiseksi tuotanto pysäytettiin laajasti ja ihmisten liikkumista rajoitettiin. Helmikuussa Kiinan tuotanto oli alustavien tietojen ja päästömittausten perusteella arviolta jopa kolmanneksen pienempi kuin se olisi ollut ilman koronan vaikutusta. Helmikuun jälkeen liikkumista on vapautettu ja tuotantoa palautettu kohti normaalimpaa. Kiinassa viruksen leviäminen on saatu lähes pysäytettyä ja sairaiden määrä on laskenut helmikuun puolenvälin jälkeen tasaisesti. Tavoitteena on, että Kiinassa rajoittavat toimet eivät enää merkittävästi haittaisi tuotantoa maaliskuun loppuun mennessä.

Kiinasta virus levisi globaaliksi ongelmaksi. Monissa Kiinan lähimaissa viruksen leviämiseen vastattiin SARS-epidemian opettamana nopeasti ja tehokkaasti. Koronaviruksen leviämien onkin saatu pidettyä monissa Aasian maissa aisoissa, lähinnä tiukoilla liikkumisen rajoittamisen toimilla. Tosin Aasiassakin tautitilanne saattaa vielä uudelleen pahentua. 

Euroopassa ja Yhdysvalloissa koronan vastaisiin toimiin herättiin vasta myöhemmin, ja siksi viruksen leviäminen on päässyt laajemmalle. Euroopassa koronavirus iski ensimmäisenä Italiaan. Italiassa pienempiä alueita asetettiin karanteeniin heti viruksen leviämisen havaitsemisen jälkeen, ja myöhemmin (9.3) määräyksiä tiukennettiin koko maata koskeviksi. Tämän jälkeen lähes kaikissa muissakin Euroopan maissa on tullut voimaan tiukkoja toimia. Suomessa laajoista toimista ilmoitettiin (16.3) tautitilanteeseen nähden aikaisemmin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.

Kiinan kokemuksen perusteella tiukkojen rajoitustoimien alusta kestää noin kaksi viikkoa, että uusien tartuntojen määrä lähtee laskuun ja siitä noin kaksi viikkoa, että sairastuneiden määrä alkaa laskea. Uudet tartunnat on saatu hyvin vähäisiksi noin 1,5 kuukaudessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että Kiinassakaan olisi palattu normaaliin. Ilman viruksen kontrollointia ja rajoitustoimia epidemia pääsee luultavasti uudelleen vauhtiin.

Koska useassa Euroopan maassa ja Yhdysvalloissa tartuntatilanne on vasta alkuvaiheessa, vaikutukset maailmantalouteen kestävät luultavasti parhaassakin tapauksessa koko ensimmäisen vuosipuoliskon helmikuulta lähtien. Lisäksi Euroopassa ja Yhdysvalloissa vastatoimet ovat alkaneet tautitilanteeseen nähden selvästi myöhemmin kuin Aasiassa. Virus on päässyt leviämään laajemmalle, joten myös sen kuriin saaminen kestää luultavasti kauemmin. 

Koronaviruksen kuriin saamisen jälkeen ongelmana on, että virus ei ole katoamassa mihinkään. Sekä hidastettu leviäminen että rokotteen odottaminen virusta kontrolloiden kestävät varsin kauan. Tällöin taloudelliset vaikutukset jatkuvat, vaikka eivät yhtä voimakkaina kuin jyrkimpien rajoitustoimien aikana. 

Kysyntä vähenee kun tartuntoja vältetään

Epidemioiden suurimmat vaikutukset talouteen tulevat siitä, että tautiin sairastumista pyritään välttämään ja sen leviämistä pyritään estämään. Kustannukset ovat seurausta sekä yksittäisten ihmisten käyttäytymisen muutoksesta että viranomaisten toimenpiteistä. 

Epidemian aikana ihmiset välttelevät tartuntaa ja tämä vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen. Matkustamista ja kulutusta, joka altistaa kontakteille, vältetään. Myös viranomaisten asettamat rajoitukset leviämisen estämiseksi tai hillitsemiseksi vaikuttavat kulutukseen. Yleisötilaisuuksia kielletään, ihmisiä asetetaan karanteeniin ja liikkumista rajoitetaan. Koronaviruksen leviämisen estämiseksi tehdyt rajoitukset ovat olleet poikkeuksellisen voimakkaita ja laajoja. Niillä onkin selvä vaikutus kulutukseen. 

Kulutuksen kautta tuleva vaikutus on yleensä lyhytaikainen. Taudin talttuminen poistaa käyttäytymisvaikutuksen tai -rajoitteet. Vaikka tauti ei kokonaan taltukaan, siihen totutaan ja sopeudutaan, ja kulutus palautuu ainakin osittain. Taudin pitkittyessä toki hitaammin. Kulutuksen palautumisen vaikuttaa myös se, miten laajasti ihmiset ovat töissä ja saavat tuloja epidemian aikana. Irtisanomiset ja lomautukset heikentävät kulutuksen palautumista. 

Lyhyen epidemian jälkeen koetaankin yleensä positiivinen shokki kulutukseen, kun lykätty kulutus purkautuu markkinoille. Kotitalouksien kulutus on kuitenkin siirtynyt etenevässä määrin palveluihin. Joidenkin palveluiden osalta kulutuksen siirto tulevaisuuteen on vaikeaa. Esimerkiksi kulttuuripalveluiden, lomamatkojen ja ravintolapalveluiden menetettyä kulutusta ei välttämättä oteta takaisin kriisin jälkeen. Poikkeusoloissa muuttunut kulutuskäyttäytyminen voi myös jäädä pysyväksi ja muuttaa kysynnän rakennetta. 

Investointien kautta tuleva vaikutus on hyvin samantapainen. Yritykset siirtävät investointejaan myöhemmäksi taudin vaikutusaikana. Myös investoinneissa on tapahtunut siirtymää kohti aineettomia investointeja, joiden muutos ei välttämättä noudata aineellisten investointien käyttäytymistä. Osa aineettomista investoinneista voi jäädä toteutumatta, vaikka kriisi poistuu.

Negatiiviset vaikutukset näkyvät myös asuntomarkkinoilla ja rakennussektorilla. Asunto on investointi, jota ei ole pakko tehdä heti. Taloudellisen epävarmuuden lisääntyessä ihmiset lykkäävät asunnon ostoa tulevaisuuteen. Talouden notkahtaessa monella tulot saattavat laskea lomautusten ja irtisanomisten takia. Tällaisessa tilanteessa ei välttämättä haluta ottaa asuntolainaa. Jos asunto ostetaan velkarahalla, pankit arvioivat hakijan maksukykyä. Tässä tilanteessa on tärkeää, että pankit antavat lainaa kaikille maksukykyisille asiakkaille, jotta talouden aktiviteetti ei vähene entisestään pankkien kiristyneen lainanannon takia. 

Aikaisemmissa pandemioissa yksityisen kulutuksen ja investointien kautta tuleva vaikutus on ollut varsin suuri taudin vaikutusaikana, mutta tilanteen mentyä ohi sekä kulutus että investoinnit ovat kasvaneet nopeasti ja pysyvät taloudelliset vaikutukset ovat jääneet pieniksi. Vaikutus on ollut pidempiaikainen, jos talouden lyhytaikainen jyrkkä alamäki on johtanut velkaisten yritysten ja maiden maksuongelmien kautta pankki- ja finanssimarkkinoiden kriisiin.

Globaalit tuotantoketjut ovat haavoittuvia

Epidemian aikana menetetään myös tuotantoa, koska ihmiset ovat poissa töistä sairaina, hoitamassa sairaana olevaa lasta tai karanteenissa. Mekaanisesti laskien 10 prosentin työllisten poissaolo kaksi viikkoa vie tuotannosta noin 0,4 prosenttia. Poissaolojen vaikutus talouteen on lyhyellä aikavälillä yleensä pienempi kuin kysyntävaikutuksen, mutta se on pysyvämpää. Toki lyhyen sairauden aiheuttamia tuotannon menetyksiä voidaan kuroa jonkin verran tilanteen normalisoiduttua, mutta mitä pidempi on katkos, sitä suurempi on pysyvästi menetetty tuotanto. 

Tuotannon menetyksillä on myös vaikutuksia muuhun tuotantoon, jota taudin vaikutukset eivät suoraan koske. Tuotantoketjuissa yhden osan tuotannon seisominen haittaa tai keskeyttää tuotantoa muissa osissa. Koska koronan vaikutusaika globaalisti on joka tapauksessa pidempi kuin paikallisesti, ovat globaalit tuotantoketjut haavoittuvampia.

Riskinä pankkien tartunta

Taloudellisesti pahimpana riskinä on, että reaalitalouden ongelmat ja finanssimarkkinoiden raju lasku johtavat pankkisektorin kriisiytymiseen. Monien yritysten tulot ovat romahtaneet, eivätkä ne lyhyellä aikavälillä pysty huolehtimaan velvoitteistaan. Kriisi on kohdistunut ennen muuta palvelusektorille, jossa yrityksillä on normaalistikin pienemmät puskurit. Hintojen voimakas lasku finanssimarkkinoilla on myös pienentänyt voimakkaasti vakuuksien arvoa.

Lyhytaikaisten likviditeettiongelmien ei saisikaan päästä johtamaan muuten kannattavien yritysten konkurssiin ja tuotantokapasiteetin tuhoutumiseen. Jos näin annetaan käydä, nopeasta palautumisesta ei ole toivoa. Finanssikriisin jälkeen pankkisektoria on pääomitettu, joten sen pitäisi olla vahvemmassa kunnossa vastaanottamaan kriisiä. Systeemisen riskin toteutuminen Suomen finanssimarkkinoilla on kuitenkin mahdollista, jos rahoitusjärjestelmä kriisiytyy muualla. 

Taloudelliset vastatoimet auttavat pahimman yli

Talouspolitiikalla voidaan vähentää taloudessa ilmenevää epävarmuutta ja vakauttaa talouden heilahteluja. Kriisitilanteessa kotitalouksien ja yritysten odotukset voivat perustua laajalti muihin tekijöihin kuin taloudessa vallitseviin fundamentteihin. Tällaisessa tilanteessa onkin tärkeää, että talouspolitiikka ei tuo lisää epävarmuutta, vaan toimii luottamuksen rakentajana kriisin keskellä. Valtioiden tulisikin viestiä selkeästi siitä, millä politiikkatoimilla on mahdollista reagoida kriisiin ja milloin näitä talouspoliittisia toimia olisi hyödyllistä käyttää. 

Valtiot ja keskuspankit ovat ilmoittaneet massiivisista tukitoimista, jotta taloudessa päästäisiin pahimman yli. Keskuspankkien toimilla on ennen muuta tarkoitus lievittää yritysten ja pankkien maksuvalmiusongelmia. Finanssipolitiikan välineillä eri maat ovat tarjoamassa tukea koronaviruksen vaikutuksista kärsiville kotitalouksille, pienyrityksille ja tietyille toimialoille. Tässä vaiheessa valtaosa paketeista koostuu erilaisista valtion takaamista lainoista yrityksille. Perinteisen kysyntää kasvattavan finanssipoliittisen elvytyksen aika on sitten, kun suurimpia liikkumisrajoituksia voidaan alkaa poistamaan.

Taloudellisia vastatoimia suunnitellessa pitää siis varautua siihen, että poikkeustilanne saattaa jatkua pidempään. Ensisijainen tehtävä on koronan terveysongelman hoitaminen ja tukahduttaminen, joka edellyttää merkittäviä lisäpanostuksia terveydenhuoltoon. Ilman sitä muilla toimilla ei ole lopulta paljon vaikutusta. Niin sanotut automaattiset vakauttajat täytyy pitää myös täydessä toiminnassa. Suomessa työttömyys- ja sosiaaliturvalla on suuri merkitys iskun tasoittamisessa kotitalouksille. Poikkeustilan takia pahoja tulonmenetyksiä kärsiviä kotitalouksia, yrityksiä ja toimialoja tulee auttaa myös erillistoimin, jotta estetään pidempiaikaiset vahingot.

Euroopassa monet maat ovat ilmoittaneet massiivisista elvytyspaketeista, jotka sisältävät tukea mm. yrityksille, pien- ja yksinyrittäjille sekä työttömille. Paketit ovat suuruudeltaan monia kymmeniä prosentteja vuotuisesta bkt:sta. Yhdysvallat on myös vastaamassa kriisiin massiivisella elvytyspaketilla, jonka lopullinen todellinen koko on vielä epäselvä. Yksittäisten maiden ilmoittamien elvytyspakettien lisäksi Euroopan tasolla tarvitaan koordinoituja toimia tukemaan talouden elpymistä. Koordinoitujen toimien aikaan saaminen voi osoittautua haasteelliseksi Euroopassa vallitsevien poliittisten erimielisyyksien takia. Tämä asettaa lisää painetta EKP:lle löytää sopivia keinoja kriisin ratkaisemiseksi.

Elvytyspaketit sisältävät sekä menonlisäyksiä että valtiontakauksia. Luvut eivät täysin vertailukelpoisia maiden välillä. Lähde: Medialähteet, PTT.

Suomessa hallituksen paketti on noin 15 miljardin suuruinen. Siihen kuuluu muun muassa lainavaltuuksien kasvattamista ja verojen ja eläkemaksujen lykkäämistä. Lisäksi pankkien pääomavaatimuksia lasketaan, mikä helpottaa pankkeja yritysten lainottamisessa. Talouspoliittiset toimet ovat kuitenkin vain talouden tekohengitystä. Niillä ei auteta taloutta kasvuun ennen kuin tautitilanne on saatu rauhoitettua. Ne ovat kuitenkin ensiarvoisia auttamaan pahimman yli ja nopeuttavat yksityisen kulutuksen palautumista rajoitustoimenpiteiden jälkeen, kun ihmisiltä ei katoa työpaikat.

Talouden supistumisen myötä verotulot laskevat ja työttömyysmenot kasvavat. Koronaviruksen vastainen taistelu lisää myös terveydenhoitomenoja. Talouden tukipaketit kasvattavat suoraan julkisia menoja ja valtion takauksia. Velkaantuminen tuleekin kasvamaan selvästi. Suomen valtionvelka on kuitenkin kansainvälisesti verrattain alhaisella tasolla ja korkotaso tulee pysymään EKP:n toimien myötä negatiivisena. Suomella on mahdollisuus ottaa lainaa runsaastikin lieventääkseen koronaviruksen taloudelle aiheuttamaan iskua. 

Missään nimessä julkisen sektorin ei pidä pahentaa tilannetta kiristämällä omaa talouttaan, vaikka alijäämät kasvavat. Valtion täytyy tulla kunnolla vastaan kuntasektoria sen kamppaillessa talousongelmissaan. Julkisella sektorilla pitää myös pidättäytyä lomautuksista kriisin keskellä.

Kolme skenaariota – jokaisessa talous käy syvässä kuopassa

Koronaviruskriisin eteneminen on paljolti kiinni itse epidemian kehittymisestä. Hahmottelimme epidemialle ja sen talousvaikutuksille kolme erilaista kehityskulkua: nopea toipuminen, hidas toipuminen ja pitkittynyt kriisi. Tilanne on edelleen niin epäselvä eritysesti koronaviruksen leviämisen osalta, että nämä eivät ole varsinaisia ennusteita, vaan skenaarioita mahdollisesta tilanteen etenemisestä talouden kannalta.

Nopean toipumisen skenaariossa muut maat saavat koronaviruksen lähes yhtä hyvin taltutettua kuin Kiina. Koronaan tehoavia lääkkeitä saadaan nopeasti markkinoille ja niiden, pikatestien sekä älykkäiden kontrollimenetelmien ansiosta virus saadaan pysymään kurissa ja elämä palaa tämän vuoden loppupuolella lähes ennalleen. Talousvaikutukset ovat suuria tiukkojen rajoitusten takia, mutta lyhytaikaisia. Epidemian aikana lykätty kulutus ja investoinnit yhdessä massiivisen finanssi- ja rahapoliittisen elvytyksen kanssa saavat talouden erittäin nopeaan kasvuun jo vuoden loppupuolella. Vuositasolla koronaviruksen vaikutukset ovat melko pieniä ja ensi vuonna talous kasvaa selvästi. Tämä skenaario voisi toteutua, jos markkinoille saataisiin nopeasti tehokkaita lääkkeitä koronaviruksen hoitoon ja torjuntatoimet onnistuisivat hyvin. 

Hitaan toipumisen skenaariossa Euroopassa ja varsinkaan Yhdysvalloissa taudin leviämistä ei saada aisoihin yhtä tehokkaasti kuin Kiinassa. Virus leviää laajemmalle väestöön, rajoitustoimet ovat tehottomampia ja niitä joudutaan pitämään yllä pidempään. Täten niiden vaikutus talouteenkin kestää selvästi pidempään. Myös Aasiassa pelätään viruksen leviämistä uudelleen ja rajoituksia pidetään yllä. Tilanne ratkeaa kunnolla vasta rokotteen markkinoille tulon myötä. Alkuvaiheessa vaikutukset talouteen ovat kuten nopean toipumisen skenaariossa, mutta rajoitusten vaikutukset jatkuvat pidempään – tosin lievempinä kuin alkuvaiheessa. 

Pitkittyvän kriisin skenaariossa koronasta aiheutuvat vaikutukset ovat kuten hitaan toipumisen skenaariossa. Tämän lisäksi globaalin talouden rakenteelliset ongelmat ja velkaantuminen yhdessä yritysten talousvaikeuksien ja valtioiden kasvavien alijäämien kanssa johtavat laajenevaan talouskriisiin, esimerkiksi pankkikriisin myötä. Laajeneva kriisi pitkittää huomattavasti talouden toipumista.

Kaikissa skenaariossa oletetaan bkt:n supistuvan vuoden ensimmäisen ja toisen neljänneksen aikana yhteensä noin 10 %. Supistuminen tulee siitä, että yksityinen kulutus ja investoinnit laskevat sekä vienti vähenee. Julkisen sektorin toiminnot eivät sen sijaan supistu. Toimialoittain suurin lovi tulee yksityisiin palveluihin ja kauppaan, pois lukien ruokakauppa. Myös teollisuuden tuotanto supistuu, koska vienti vähenee sekä kysynnän laskun että tuotantoketjujen ongelmien takia. Rakentamista haittaa alkuvaiheessa eniten ulkomaisen työvoiman puute. Yksityisistä aloista vähiten laskee alkuvaiheessa alkutuotanto.

Nopeankin toipumisen skenaariossa bkt laskee tänä vuonna noin 3 %, vaikka talous palautuu hyvin nopeasti kolmannella neljänneksellä. Hitaan toipumisen skenaariossa talous supistuisi noin 6 % tänä vuonna. Hitaan toipumisen skenaariossa emme näe normaalia lykätyn kulutuksen ja investointien aiheuttamaa voimakasta palautumista, koska kriisi pitkittyy ja isolla osalla väestöä ja yrityksiä tulee isoja pysyviä tulojen menetyksiä. 
Sekä nopean ja hitaan toipumisen skenaariossa talous kasvaa ensi vuonna selvästi, 3-4 prosenttia verrattuna tähän vuoteen, koska tämän vuoden menetys taloudessa on niin suuri. Jos kriisi pitkittyy ja välittyy esimerkiksi pankkikriisiksi, supistuu talous tänä vielä enemmän ja talouden supistuminen voi jatkua myös ensi vuonna. 

Todennäköisimpänä vaihtoehtona pidämme hidasta toipumista. Nopeaan toipumiseen pitäisi pyrkiä ja pitkittyvä kriisi välttää tukitoimilla.

Kulutus kärsii eniten

Koronaepidemialla on laajoja vaikutuksia Suomen talouteen. Koronavirusepidemian poikkeaa finanssikriisistä siinä, että ensinnäkin shokki tulee talouden ulkopuolelta. Finanssikriisin aikana työttömyys kasvoi teollisuuden ja tuotannon vaikeuksien vuoksi. Nyt ensimmäisenä työttömyys lisääntyy palvelualalla, joka on hyvin työvoimavaltaista. 

Liikkuvuuden rajoittaminen ja epävarmuus leikkaavat niin kulutusta kuin investointejakin. Maailmanlaajuinen kysynnän romahtaminen ja tuotantoketjujen ongelmat vähentävät laajalti Suomen vientiä. Rakennussektorilla suurin riski lyhyellä aikavälillä on materiaalien ja työvoiman saatavuus. Rakennushankkeiden valmistuminen saattaa viivästyä, kun toimitusketjuissa esiintyy ongelmia koronaviruksen takia. Hankkeiden valmistumista lykkää myös ulkomaisen työvoiman heikompi saatavuus, kun rajat on suljettu. 

Erityisen voimakkaasti koronaviruksen vaikutus osuu palveluihin, joiden osuus kulutuksesta ilman asumispalveluita on noin neljännes. Matkailu, ravintolapalvelut, vapaa-ajan palvelut ja ylipäätään kaikki henkilökohtaista kohtaamista vaativat palvelut kärsivät eniten. Lyhyellä aikavälillä myynti varmasti vähenee kaikessa muussa paitsi elintarvikekaupassa. Elintarvikekauppa lisääntyy, koska ravintolassa syönti vähenee. Kaupan siirtyminen verkkoon myös kiihtyy.

Vaikutukset jakautuvat epätasaisesti

Koronaviruksen vaikutukset kohtelevat taloudellisesti ihmisiä ja yrityksiä hyvin eri tavalla. Yritykset, joiden kysyntä on heikentynyt eniten, ovat jo lomauttaneet työntekijöitä. Lomautukset koskevat nyt jo arviolta noin 100 000 työntekijää. Lomautukset tulevat jatkumaan ja työtunteja vähennetään. Alkuvaiheessa työttömyys kasvaa, kun määräaikaisia työsuhteita ei jatketa ja rekrytointi vähenee. Jos tilanne paranee kohtuullisen nopeasti, pystytään työttömyyden suuri kasvu välttämään. Pitkittyvässä tilanteessa lomautukset kuitenkin muuttuvat irtisanomisiksi.

Työttömyys tulee kasvamaan myös yrittäjien konkurssien vuoksi. Varsinkin palvelualojen pienyrittäjät ovat vaarassa ajautua konkurssiin ensimmäisinä asiakasvirran ja tulojen hiipuessa. Yritysten heikko tilanne alkaa näkyä työttömyydessä varsin nopeasti. 

Lomautusuhan alla on usean eri alan työntekijöitä. Majoitus- ja ravintolapalvelut sekä muut henkilökohtaista palvelua vaativat alat työllistävät noin 200 000 palkansaajaa ja 50 000 yrittäjää. Kaupan alalla on 250 000 palkansaajaa ja 36 000 yrittäjää. Tosin elintarvikekaupassa lomautusten uhka on huomattavasti pienempi kuin muussa kaupassa. Muissa palveluissa on noin 550 000 työntekijää, mutta osaan näistä aloista koronavirus ei juurikaan vaikuta, kuten esimerkiksi asiantuntijatyöhön. Julkisella puolella palkansaajia on eniten eli lähes 700 000. Julkisella sektorilla välitön lomautusuhka koronan takia on pienempi kuin yksityisellä puolella, mutta monessa kunnassa ovat yt-neuvottelut jo käynnissä ja talouden supistuminen lisää kuntasektorin ahdinkoa.  

Isolla osalla ihmisistä epidemia ei lyhyellä aikavälillä vaikuta tuloihin. Suomessa tuotantoa ei ole pysäytetty kuten Kiinassa laajasti tehtiin. Suurin osa suomalaisista käy edelleen töissä, osa etänä. Koronakriisillä ei myöskään ole vaikutusta etuuksien saajien, kuten eläkeläisten, tuloihin. 

Myös ihmisten varautumisessa omassa taloudessa tapahtuviin muutoksiin on eroja. Kyselytutkimuksissa on saatu tuloksia, että kolmanneksella suomalaisista ei ole säästöjä. Lisäksi jo ennen kriisiä tapahtunut maksuhäiriömerkintöjen voimakas kasvu 380 000 suomalaiseen kertoo, että osalla kuluttajista on vaikeuksia oman talouden hallinnassa. Odottamattomat kriisit korostavat taloudellisen lukutaidon ja varautumisen merkitystä.

Vaikka tavarat liikkuvat, kauppa pysähtyy

Ihmisten kansainvälinen liikkuvuus on pysähtynyt lähes kokonaan. Tavarat kuitenkin liikkuvat edelleen periaatteessa normaalisti. Koronapandemialla on kuitenkin suuri vaikutus ulkomaankauppaan. Kun kysyntä vähenee kaikissa maissa, sukeltaa myös maailmankauppa. Lisäksi rajoittamistoimet haittaavat kansainvälisiä tuotanto- ja logistiikkaketjuja. Kysynnän laskun lisäksi tuotantoa rajoittaa komponenttipula.
 
Kysynnän vahva supistuminen ja kysyntäkäyttäytymisen muuttuminen vaikuttaa ulkomaankauppaan rajusti. Euroopassa autoteollisuuden tuotanto on jo miltei pysähtynyt, mikä vaikuttaa autoteollisuuden vientiin ja tuontiin vahvasti supistavasti. Investointien raju väheneminen Euroopassa ja Yhdysvalloissa vaikuttavat negatiivisesti koneiden ja niiden osien vientiin. Keskimääräistä pienemmillä vaurioilla selvitään metsäteollisuudessa. Kysyntä vähenee paperilla ja puutuotteilla, mutta sellun ja pakkauskartongin kysyntään koronakriisillä on myös positiivinen vaikutus. Pehmopaperia ja kertakäyttötuotteita kuluu enemmän, lisäksi kaupan siirtyminen verkkoon lisää pakkausmateriaalin kysyntää.
 
Korona muodostaa uhan myös laivanrakennukselle. Risteilyala on maailmanlaajuisesti seisahtunut, ja sille saattaa tulla pysyvämpiä mainehaittoja kriisistä. Risteilyvarustamojen talous kärsii taatusti pahan kolauksen ja uudet laivatilaukset ovat jäissä pitkään. Suomen valtiolla on myös isot takausriskit nykyisistä laivatilauksista.

Yhteenvetona koronakriisistä

Suomi ja monet muut maat ovat tehneet päätöksiä rajuista toimista koronaviruksen leviämisen torjumiseksi. Viruksen taltuttaminen yhteiskunnan laajalla pysäyttämisellä on erittäin riskialtista. Onnistuessaan sillä kuitenkin säästetään paljon ihmishenkiä. Se antaa myös paremman mahdollisuuden Suomen talouden toipumiselle koronakriisin jälkeen.
 
Talousvaikutukset ovat aluksi kovat. Rajoitusten myötä osa taloudellisesta toiminnasta seisahtuu kokonaan ja ihmisten kulutus vähenee rajusti. Henkilökohtaista tapaamista ja liikkumista edellyttävät palvelut kärsivät eniten. Epävarmuuden kasvu saa kotitaloudet säästämään ja yritykset laittamaan investoinnit jäihin. 
 
Kaikesta huolimatta talous palautuu taudin hellittämisen jälkeen, kunhan emme anna tuotantokapasiteetin tuhoutua konkursseissa ja viruksen pahin vaikutusaika saadaan pidettyä mahdollisimman lyhyenä. Nopeilla ja kovilla toimilla saadaan toivottavasti lyhennettyä taudin vaikutusaikaa myös talouteen.