Kansantalous

Kansantalous - syksy 2022

KANSANTALOUDEN TUTKIMUSRYHMÄ
15 syyskuu 2022

  • Henna Busk, Mats Godenhielm, Veera Holappa, Janne Huovari, Markus Lahtinen, Antti Raukola ja Saara Vaahtoniemi: PTT-ennuste, kansantalous syksy 2022. Helsinki 2022. 

    Hintojen nousu ajaa talouden taantumaan

    Hintojen nopea nousu leikkaa kotitalouksien ostovoimaa, mikä vähentää kulutusta ja kääntää Suomen ja euroalueen tuotannon laskuun. Loppuvuonna nähdään yli 10 prosentin inflaatiokuukausia, kun sähkö, korot ja ruuan hinta nousevat samanaikaisesti. Näkymät ensi vuodelle ovat hyvin epävarmat. Todennäköisesti hintojen nousu helpottaa ja loppuvuonna 2023 talous kääntyy uudelleen kasvuun.

    Ennusteen kalvosarja on luettavissa täällä (linkki).

    Suomen ja Euroopan taloudet ovat vajoamassa taantumaan, mutta taantuman syvyys ja pituus riippuu hyvin paljon Ukrainan sodan tapahtumista ja seurauksista. Ennuste lähtee oletuksesta, että suhteet Venäjän kanssa pysyvät poikki ja energian hinta pysyy talven ajan korkealla tasolla. Irrottautuminen Venäjästä energian lähteenä kuitenkin etenee ja energian hinnat laskevat ensi vuoden keväällä nykyiseltä korkealta tasolta, mutta jäävät korkeammiksi kuin ennen kriisiä. 

    Hintojen lasku voi kuitenkin olla huomattavasti nopeampaa. Leuto ja tuulinen talvi tai uusi hallinto Moskovassa voisivat romauttaa energian hinnat, mikä johtaisi myös muiden hintojen laskuun. Tällöin hintojen lasku, jo päätetyt tukitoimet ja Ukrainan jälleenrakentamisen aloittaminen vauhdittaisivat ensi vuoden talouskasvua ja tuotannon lasku vuositasolla vältettäisiin. 

    Toisaalta kylmä talvi aiheuttaisi luultavasti ajoittaista pulaa sähköstä ja siitä seuraisi nykyistä korkeampi sähkön hinta ja tuotannon katkoksia Euroopassa. Tällöin saatettaisiin joutua puuttumaan sähkömarkkinoiden toimintaan tulevana talvena. Lisäksi Ukrainan voittaessakin sodan edessä on luultavasti arvaamaton ajanjakso, jolla olisi todennäköisesti merkittäviä negatiivisia vaikutuksia ensi vuoden talouskasvuun.

    Hintojen nousu kurittaa kotitalouksia ympäri maailmaa

    Alkuvuonna kotitalouksien kulutus kasvoi vielä varsin nopeasti niin Suomessa kuin muuallakin euroalueella. Koronarajoitusten lopullinen poistuminen ja korona-aikana kertyneet säästöt yhdessä hyvän työllisyyden kanssa kasvattivat kulutusta aina kesään asti. Kesän jälkeen nousseet energia- ja ruokakustannukset ovat kuitenkin vetäneet monien kotitalouksien talouden tiukalle ja kulutuksen määrää on pakko vähentää.

    Kotitalouksien kulutus tulee laskemaan selvästi loppuvuonna ja ensi vuoden alussa. Näin käy sekä Suomessa että kansainvälisesti. Euroalueella lasku on jopa jyrkempää, koska hintojen nousu on nopeampaa. Yhdysvalloissa hintojen nousun vaikutuksia kulutukseen vähentää selvästi Eurooppaa nopeammin nousevat palkat.

    Hintojen nousu on kääntänyt rahapolitiikan suunnan, ja keskuspankit ympäri maailman ovat nostaneet korkoja. Tällä on talouskasvua hidastava vaikutus. Yhdysvalloissa korkoja nostetaan enemmän ja pidempään kuin euroalueella, sillä Yhdysvalloissa hintojen nousu on selvästi valunut myös palkkoihin. Tällöin inflaation hidastaminen rahapolitiikalla on vaikeampaa. EKP:n koronnostot puolestaan alkoivat viime kesänä tilanteessa, jossa inflaatio ei ollut vielä vaikuttanut merkittävästi palkkoihin. 

    Korkojen nousu, vähenevä kysyntä ja epävarmuus saavat investoinnit alamäkeen. Toisaalta investointeja tukevat Venäjän energiasta luopumisen ja vihreän siirtymän vaatimat energiainvestoinnit ja julkinen tuki.

    Hinnat eivät kuitenkaan ole menossa pelkästään ylöspäin. Monien raaka-aineiden hinnat ja kuljetuskustannukset ovat kääntyneet jo laskuun. Samoin tuotannon ja logistiikan pullonkaulat ovat helpottaneet. Tähän on vaikuttanut sekä tuotannon kasvu että kysynnän normalisoituminen niin, että tavaroiden kulutus on vähentynyt ja palveluiden kasvanut. Tavaroiden hinnat tulevatkin luultavasti laskemaan ensi vuoden aikana.

    Hintojen ja tuotannon laskua voi myös nopeuttaa varastojen täyttyminen. Varastojen kasvulla on ollut poikkeuksellisen suuri vaikutus tuotannon kasvuun niin kansainvälisesti kuin varsinkin Suomessa. Koronan aiheuttamat tuotanto- ja logistiikkaongelmat vähensivät varastoja ja nyt niitä on täytetty. Tuotannon vähentäminen voikin tulla vastaan varsin nopeasti, kun kysyntä hiipuu ja varastot ovat täynnä.

    Nopea hintojen nousu taittuu energian halpenemiseen

    Kuluttajahintojen nousu jatkuu loppuvuoden 2022 ja inflaatiossa nähdään yli 10 prosentin kuukausinousuja verrattuna vuodentakaisiin hintoihin. Koko vuoden inflaatio on 7,5 prosenttia. Kuluttajahintoja nostavat nyt erityisesti kallis sähkö, ruoka sekä nouseva korkotaso.

    Ensi vuonna inflaatio on sitä vastoin selvästi hitaampaa. Keskimäärin hinnat nousevat noin prosentin vuoden 2023 aikana, mutta tuoteryhmissä on suuria eroja. Monet tänä vuonna nopeasti nousseet hinnat laskevat selvästi, esimerkiksi energian ja elektroniikan hinnat. Vaikka niiden hinta jäisikin nousua edeltävää tasoa korkeammaksi, on vuosimuutos monessa tapauksessa reilusti negatiivinen. Toisaalta hintojen ja palkkojen nousu tulee heijastumaan viiveellä varsinkin palveluiden hintoihin, mikä pitää inflaatiota vauhdissa. 

    Ensi vuoden inflaatioon liittyy kuitenkin suurta epävarmuutta, sillä hintojen nousu on ollut niin nopeaa ja poikkeuksellista. Taantuman vähentäessä kysyntää voimme nähdä myös yleisen hintojen laskun ensi vuonna Euroopassa. Toisaalta, jos inflaatio valuu voimakkaasti palkkoihin, inflaatio jatkuu kohtuullisen nopeana ensi vuonnakin.

    Vaikka ensi vuoden inflaatio jäisi matalaksi, kun energian hintakupla puhkeaa, on jatkossa hintojen nousu hyvin mahdollisesti nopeampaa kuin mihin viime vuosina on totuttu. Globalisaatiossa taka-askeleita ottava talous on aiempaa alttiimpi inflaatiolle. Lisäksi Euroopassa runsaskätinen kotitalouksien tukeminen on omiaan kiihdyttämään inflaatiota. Ylipäätään euroalueella, Suomi mukaan lukien, julkinen talous elää yli varojen, ja se tapaa purkautua inflaationa.

    Kuluttajahintojen nousu kiihtyy vielä loppuvuodesta 2022 sähkön ja ruuan hintojen sekä koron nousun johdosta. Pidemmällä aikavälillä koron nostolla on inflaatiota hillitsevä vaikutus, kun se vähentää kysyntää taloudessa tekemällä investoinnit ja velkaantumisen kalliimmaksi. Asuntolainojen korot ovat kuitenkin suoraan Suomen kuluttajahintaindeksissä, joten korkojen nousu nostaa suoraan kuluttajahintaindeksiä. Normaalisti korkojen muutoksilla on varsin pieni vaikutus inflaation, mutta nyt kun korot nousevat hyvin matalalta tasolta, ovat koron prosenttimuutokset niin suuria, että niiden vaikutus inflaatioon voi olla jopa toista prosenttiyksikköä.

    Samoin sähkön hinnalla on nyt poikkeuksellisen suuri vaikutus kuluttajahintaindeksiin. Sähkön hinnan vaikutus inflaatioon on myös ollut suurempi kuin sen vaikutus kotitalouksiin. Kuluttajahintaindeksissä sähkön hinta on määräytynyt kulloistenkin sähkösopimustarjousten perusteella. Kotitalouksille vaikutus tulee voimassa olevan sopimuksen hinnan muuttuessa. Määräaikaisten sopimusten takia sähkön hinnan nousu vaikuttaa kotitalouksiin pitkällä viiveellä.

    Syyskuun alkuun mennessä tarjousten hinta oli noussut lähes sata prosenttia vuoden takaa. Tällä vauhdilla inflaatioon tulee lähes kolme prosenttiyksikköä lisää. Kotitalouksien maksama hinta on noussut paljon hitaammin, mutta jos tarjoushinnat pysyvät ylhäällä, hintojen nousu siirtyy myös voimassa oleviin sopimuksiin.

    Huomattavan korkeat sähkön hinnat asettavat pitkään jatkuessaan monet kotitaloudet kestämättömään tilanteeseen. Tässä tapauksessa eurooppalaisella tasolla tultaneen päättämään mekanismista, joka rajoittaa hintojen nousua. Riskinä hintojen nousun rajoittamisesta on kuitenkin ylikysyntätilanteet, minkä vuoksi samassa yhteydessä pitää päättää kysyntää tarvittaessa rajoittavasta mekanismista.

    Kotitaloudet tiukoilla tänä vuonna

    Työllisyyden paraneminen ja palkankorotukset ovat pitäneet talouden palkkasumman kasvun varsin reippaana, yli kuudessa prosentissa alkuvuonna. Kuluttajahintojen nousu on kuitenkin ollut nopeampaa toukokuusta lähtien, ja reaalinen palkkasumma on kääntynyt laskuun.

    Hintojen nousun aiheuttama ostovoiman lasku iskee pahimmin kotitalouksiin loppuvuoden aikana ja ensi vuoden alussa. Samaan aikaan nousevat sähkö-, lämmitys-, ruoka- ja korkokulut laittavat monen talouden tiukoille, ja kotitaloudet joutuvat vähentämään muuta kulutusta.

    Reaalinen ansiotaso laskee tänä vuonna jopa noin 4 prosenttia, ja reaalinen palkkasummakin noin 2 prosenttia. Nimellisten palkkojen noustessa maksettujen verojen määrä kasvaa. Sosiaaliturvan korotukset ja energiatuet pehmentävät reaalitulojen laskua, mutta niidenkin vaikutus on suurimmillaan vasta ensi vuonna. Kotitalouksien ostovoima vähenee tänä vuonna noin 2,5 %.

     
    Osalla kotitalouksia on onneksi edelleen korona-aikana kertyneitä säästöjä. Ne osaltaan mahdollistavat tuloja suuremman kulutuksen jonkin aikaa. Loppuvuonna kulutus kääntyy kuitenkin selvään laskuun. Hyvän alkuvuoden ansioista yksityinen kulutus kasvaa tänä vuonna 2,5 prosenttia.
    Ensi vuonna kotitalouksille on odotettavissa helpotusta. Suurin helpotus on tiedossa työeläkeläisille, joiden eläkkeet nousevat vuonna 2023 yli kuusi prosenttia. Kaikkia kotitalouksia helpottaa inflaation selvä hidastuminen, kun monissa tuoteryhmissä hinnat laskevat reilusti.

    Myös palkankorotukset lisäävät reaalista ostovoimaa. Vaikka maltti todennäköisesti ja toivottavasti säilyy työmarkkinoilla, ovat tänä syksynä kovimman inflaatiovauhdin oloissa sovittavat palkankorotukset todennäköisesti nykyisiä sopimuskorotuksia suurempia.

    Tämän vuoden laskun jälkeen kotitalouksien nimelliset käytettävissä olevat tulot nousevat ensi vuonna noin kolme prosenttia. Tämä kääntää kotitalouksien kulutuksen selvään kasvuun, mutta vasta vuoden jälkipuoliskolla. Koko vuoden kulutuksen kasvuksi tuleekin vain noin prosentin verran.

    Palvelukauppa kannatellut vientiä ja tuontia

    Lähivuosina Suomen vientimarkkinoita varjostavat kauppakumppaneiden haasteet omassa taloudessaan. Sota on ajanut erityisesti Saksan autoteollisuuden tuotanto-ongelmiin. Lisäksi maan energiasektori ja -politiikka on erittäin vakavan kriisin kourissa. Saksan talouteen on muodostunut rakenteellinen ongelma, jolla voi olla kauaskantoisia vaikutuksia. Nämä vaikutukset yhdessä Kiinan talouden riskien kanssa aiheuttavat haasteita myös Suomen viennille. Toistaiseksi Suomen vienti on pysynyt hyvin maailmankaupan vauhdissa mukana.

    Viennin arvo on kasvanut erittäin reippaasti vuoden ensimmäisellä puoliskolla, mutta volyymin kasvu on hidastunut nopeasti. Tavaraviennin volyymin kasvu on lähes pysähtynyt. Palveluviennin kasvu onkin kannatellut alkuvuoden vientilukemia. Kasvu on tullut pääasiassa matkailu- ja kuljetuspalveluviennin toipumisesta koronasta. Loppuvuoden tavaravientiä lisäävät alusluovutukset. Kokonaisuudessaan viennin kasvu jää kuitenkin melko vaatimattomaksi tänä vuonna, 0,5 prosenttiin.

     
    Hintojen noustessa ja kansainvälisen talouskehityksen heiketessä Suomen vientimahdollisuudet heikkenevät ensi vuonna, koska investointikysyntä Euroopassa vähenee. Vihreä siirtymä tukee suomalaisten yritysten vientikysyntää, mutta tuotannolliset investoinnit ovat ensi vuonna heikolla tasolla. Yleisen heikon taloustilanteen seurauksena vienti laskee ensi vuonna 2 prosenttia.

    Tuonti on kasvanut erittäin voimakkaasti vuoden ensimmäisellä puoliskolla. Tavaratuonnin kasvu on ollut reipasta, mutta palvelutuonnin kasvu on selvästi voimakkaampaa. Kuljetuspalveluiden tuonti on jo kasvanut yli ja matkailutuonti saavutti koronaa edeltäneen tason. Tänä vuonna tuonti kasvaa 5,5 prosenttia.

    Ensi vuonna tuonnin kasvu hiipuu. Osa tavaratuonnin kasvusta on mennyt varastojen täyttöön. On kuitenkin oletettavaa, että tämä varautuminen ei enää jatku. Kotitalouksien ostovoiman heikkeneminen ja energian hinnan korkea taso heikentävät kulutusmahdollisuuksia, mikä osaltaan vähentää tuontia. Ensi vuonna tuonti laskeekin 3 prosenttia. 

    Valuuttakurssi on heikentynyt reippaasti tämän vuoden aikana erityisesti dollarin suhteen, mikä toisaalta vahvistaa inflaatiokehitystä Suomessa. Heikon valuuttakurssin pitäisi tukea suomalaista vientiteollisuutta, mutta vallitsevassa korkean inflaation tilanteessa tämä vaikutus voi jäädä pieneksi. Valuuttakurssin odotetaan jatkossa pysyvän keskimäärin tämänhetkisellä tasollaan, vaikka volatiliteetti on suurta.

    Tuonnin voimakas kasvu tänä vuonna kääntää vaihtotaseen jälleen 4 mrd. euroa negatiiviseksi. Vaihtotaseen alijäämä on tänä vuonna 1,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Kehityksen taustalla on suurimmaksi osaksi palvelutaseen alijäämän voimakas kasvu tänä vuonna. Myös kauppataseen ylijäämä laskee voimakkaasti, mutta pysyy kuitenkin 0,7 mrd. euroa positiivisen puolella. Ensi vuonna vaihtotaseen alijäämä puolittuu ja on 2 mrd. euroa. Vienti- ja tuontihintojen voimakas nousu on jatkunut. Hinnat ovat kehittyneet hyvin samaa tahtia, joten ulkomaankaupan vaihtosuhde pysyy vakaana.

    Työllisyys kasvaa vielä tänä vuonna

    Työmarkkinat ovat olleet hyvässä vireessä, mutta viime aikoina työllisyyden kasvu on hidastunut. Työllisyysaste on noussut lähelle 74 prosenttia ja osallistumisaste on edelleen noussut korkeammalle kuin koskaan: yli 79 prosentin. Työllisiä on tullut lisää erityisesti kaupan alalle ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. 

    Erityisesti 55–64-vuotiaiden työllisyys- ja osallistumisaste on noussut jo pidemmän aikaa. Tähän ovat vaikuttaneet ennen kaikkea lakimuutokset eläketurvan alaikärajaan sekä muutokset työttömyysturvan lisäpäivien alaikärajaan. Työttömyyseläkeputken poiston vaikutukset tulevat näkymään myönteisenä vielä pitkän aikaa. Myös muiden ikäluokkien paitsi 45–54-vuotiaiden työllisyys on ollut nousussa, ja nuorten työllisyys on palautunut koronaa edeltävälle tasolle.

    Avointen työpaikkojen määrä on noussut hyvin ripeästi, ja nousu on kohdistunut ennen kaikkea kauppaan, kuljetukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Vaikeasti täytettävien työpaikkojen määrä on kasvanut, mikä antaa viitteitä työvoimapulasta. Osa-aikaiset työsuhteet ovat olleet viime vuodesta lähtien selkeässä nousussa, lähinnä kohdistuen yksityiselle sektorille. Tämä on näkynyt työtunneissa, jotka ovat kasvaneet vähemmän kuin työllisyys. Työvoimapulasta johtuen työntekijöitä ei ole saatu palkattua kokoaikaisiin työsuhteisiin, vaikka kysyntää olisikin. Tänä vuonna osa-aikaisten työsuhteiden kasvu näyttää kuitenkin pysähtyneen.

    Työttömyysaste on ollut laskussa viime vuodesta lähtien, mutta lasku on kesän aikana pysähtynyt ja kääntynyt nousuun. Poikkeuksellisesti työttömyysasteessa ei ole tänä vuonna nähty vastaavaa vastavalmistuneiden aiheuttamaa piikkiä toukokuussa kuin aikaisempina vuosina. Tämä johtunee koronapandemiasta, jonka seurauksena valmistuminen on rytmittynyt eri tavalla vuoden sisällä.

     
    Työllisyys kasvaa vielä tänä vuonna reilut 2 prosenttia eli noin 55 000 henkilöllä. Loppuvuonna alkava talouden taantuma ei ehdi näkyä työmarkkinoilla ennen vuoden vaihdetta. Ensi vuosi on työmarkkinoiden osalta selvästi heikko, ja työllisyys laskee noin 20 000 henkilöllä. Työllisyysaste laskee ensi vuonna 73,3 prosenttiin. Myöskään työvoiman määrä ei enää ensi vuonna kasva.

    Osa-aikaiset työsuhteet ovat todennäköisesti ensimmäisiä irtisanottavia. Toisaalta ns. työvoiman ”hamstrauksesta” (labour hoarding) johtuen yritykset eivät välttämättä heti irtisano nykyisiä työntekijöitään. Yritykset pitävät kiinni työntekijöistään, koska heidän voi olla vaikea löytää osaavaa työvoimaa uudelleen, kun taloudelliset olosuhteet muuttuvat parempaan suuntaan. Tässä on kuitenkin alakohtaista vaihtelua. Esimerkiksi hoiva-alalla työvoimatarve jatkuu, mutta ravintola-alalla voidaan nähdä irtisanomisia, kun palveluiden kulutus laskee.

    Talous alkaa kohentua ensi vuoden loppupuoliskolla, mutta sen myönteiset vaikutukset eivät ehdi rantautua työmarkkinoille vielä ensi vuonna, sillä työmarkkinat reagoivat talouden suhdanteisiin viiveellä. Huolenaiheena taantuman koittaessa ovat erityisesti pitkäaikaistyöttömät, joiden määrä kasvoi merkittävästi koronapandemian aikana. Työttömyysaste on tänä vuonna 6,8 prosenttia, mutta nousee ensi vuonna 7,3 prosenttiin. 

    Vihreät investoinnit eivät riitä kattamaan rakennusinvestointien jättämää aukkoa

    Investointien suurin koronan jälkeinen kasvupyrähdys taantui odotetusti alkuvuonna Venäjän aloitettua hyökkäyssodan Ukrainassa. Rakennusinvestoinneissa aloitettujen rakennusprojektien volyymi on pysynyt korkeana, mikä on samalla pitänyt kokonaisinvestointien kasvua yllä. Mutta myönnettyjen rakennuslupien laskeva trendi kielii rakennusinvestointien vähenemisestä viimeistään ensi vuoden puolella. Kone- ja laiteinvestointien kasvu

    kääntyi negatiiviseksi alkuvuodesta, mutta kokonaisinvestointien kasvu pysyttelee positiivisena vielä loppuvuoden.
    Rakennusinvestointien kasvun voidaan odottaa hidastuvan rakennuslupien laskun myötä, vaikka ala on selvinnyt sodan aiheuttamasta materiaalipulasta melko hyvin. Rakennusinvestointien kasvun hidastuminen tullee vetämään kokonaisinvestointien kasvun negatiiviseksi huolimatta energiakriisin ja koronapandemian elpymispaketeissa tehtävistä, pääosin julkisen sektorin investoinneista ja kannustimista yksityisen sektorin vihreisiin investointeihin. Nämä eivät Suomessa yksinään riitä korvaamaan rakennusinvestointien jättämää aukkoa kokonaisinvestointeihin vuonna 2023.

    Talouden ja turvallisuuden epävakaa tilanne tulee näkymään investoinneissa loppuvuonna ja vuonna 2023. Vaikka Suomen päätös liittyä Natoon hillitsee suurinta maariskiä, turvallisuusuhat ja sodan eskalaation pelko ovat edelleen varjostamassa suurempia investointipäätöksiä. Myös markkinoiden arviot alkavasta lamasta lykkäävät etenkin suurempia yksityisiä investointipäätöksiä. 

    Suomessa ja muualla Euroopassa tullaan tekemään suuria puolustus- ja vihreän siirtymän investointeja 2023 ja läpi koko vuosikymmenen. On selvää, ettei Eurooppa voi enää olla riippuvainen venäläisestä fossiilienergiasta, ja muutos vaatii kattavia kone-, laite ja kiinteistöinvestointeja. Yleinen epävarmuus kuitenkin seisoo suurimpien investointien tiellä vielä ainakin ensi vuoden.

    Valtiontalouden alijäämät kasvavat

    Julkisen talouden tasapainottuminen koronakriisistä pysähtyy tänä vuonna. Venäjän hyökkäyssodan seurauksena lisääntyvät panostukset maanpuolustukseen, pakolaisten auttamiseen ja huoltovarmuuteen lisäävät alijäämää.

    Tänä vuonna alijäämä on kuitenkin vain 1,5 prosenttia suhteessa BKT:seen, koska työllisyyden paranemisen ja hintojen nousun myötä verotulot kasvavat reilusti. Lisäksi valtiontalouden alijäämä on kansantalouden tilinpidon määritelmällä pienempi kuin budjettialijäämä, koska tänä vuonna maksetaan hyvinvointialueille ensi vuoden menoja. 

    Valtiontalouden alijäämä kasvaa merkittävästi ensi vuonna heikentyvän suhdannetilanteen myötä. Verotulojen kasvun hidastumisen lisäksi kustannusten nousu näkyy ensi vuonna voimakkaana julkisessa taloudessa.

     
    Hyvinvointialueiden aloittaessa ensi vuoden alussa valtion budjetista rahoitettava osuus koko julkisesta sektorista kasvaa merkittävästi. Kuntien rahoitusvastuiden pienentyessä siirretään kunnilta valtiolle lähes 15 miljardin euron verotulot. 

    Kuntien tilanne helpottui väliaikaisesti valtion maksamien merkittävien koronatukien turvin. Hyvinvointialueiden aloitus tuo helpotusta kuntien ikäsidonnaisten menojen osalta, mutta tästä huolimatta kuntatalous pysyy alijäämäisenä sekä vuonna 2022 että 2023. Hyvinvointialueiden taloudesta ei ensimmäisen toimintavuoden osalta tehdä ennustetta. Hyvinvointialueiden budjettitasapainoon tulee vaikuttamaan merkittävästi valtion taloudellisten ohjauskeinojen tehokkuus.

    Sosiaaliturvarahastot ovat selvästi ylijäämäisiä. Työeläkelaitosten ylijäämä on suurimmillaan tänä vuonna. Ensi vuonna ylijäämää pienentää ennätyssuuri työeläkkeiden nousu, kun eläkkeitä korotetaan kuluvan vuoden inflaation perustella. 

    Valtion ja kuntien alijäämän pieneneminen sekä nimellisen BKT:n nopea kasvu käänsivät velkasuhteen laskuun viime vuonna. Julkisen velan suhde BKT:hen pieneneekin tänä vuonna 71 prosenttiin. Ensi vuonna velkasuhde kuitenkin uudelleen kasvaa, kun alijäämä paisuu ja nimellisen BKT:n kasvu on hyvin pientä.

    Julkistalouden alijäämien kasvu sodan ja suhdanteen heikentymisen vuoksi ei muodosta merkittävää ongelmaa Suomen kansantaloudelle. Sen sijaan ongelma on julkistalouden pysyvät alijäämät normaalioloissa ja nousukaudella. Julkistalouden menoja pitää jatkossa sopeuttaa tasolle, joka tasapainottaa julkisen talouden suhdannekierron aikana.

    Suurempi huoli on kuitenkin Suomen pidemmän aikavälin kasvupotentiaalista. Koko globaali turvallisuusjärjestelmä on murroksessa, ja se voi merkittävästi heikentää pitkän aikavälin talouskasvua. Globalisaatiolla on ollut merkittävä vaurastuttava vaikutus koko maailmantaloudessa, Suomi mukaan lukien. Nyt globalisaatio on murroksessa, samoin Suomen asema siinä, sillä maamme on jäänyt jälkeen koulutustasossa ja väestö ikääntyy.

     

    Keskeiset ennustemuuttujat vuosina 2021-2023, muutos, %
      2021 2022e 2023e
    Bruttokansantuote 3,0 1,6 -0,5
    Tuonti, tavarat ja palvelukset 5,6 5,6 -3,0
    Vienti, tavarat ja palvelukset 5,6 0,5 -2,0
    Kulutus 3,3 2,5 0,1
       yksityinen 3,6 2,5 -0,5
       julkinen 2,7 2,5 1,5
    Investoinnit 1,1 1,6 -2,6
       yksityiset 4,6 1,5 -3,0
       julkiset -12,8 2,0 -1,0
    Inflaatio 2,2 7,5 1,0
    Ansiotaso 2,4 2,8 3,5
    Työttömyysaste, % 7,7 6,8 7,3
    Työllisyysaste, 15-64v, % 72,3 73,8 73,3
    Työllisyysaste, 20-69v, % 70,4 72,0 71,5
    Julkisen sektorin alijäämä, % BKT:seen -2,7 -1,5 -2,8
    Vaihtotase, % BKT:seen 0,8 -1,5 -0,8
    e=PTT:n ennuste