Brexit maksaa meille kaikille

Britannian EU-ero tulee kaikkein kalliimmaksi maalle itselleen, mutta vaikutuksia on kaikkialla. Suomelle Brexit-tappiot olisivat todennäkjöisesti silti EU-maista pienimpiä, kertoo ennustepäällikkö Janne Huovari.

Kirjoittaja on PTT:n ennustepäällikkö. Twitter: @jhuovari

Iso-Britannian EU-eron seuraava takaraja häämöttää kuun lopussa. Ilman erosopimuksen hyväksymistä tai takarajan lykkäämistä Iso-Britannia jättää EU:n ilman sopimusta lokakuun viimeisenä päivänä. Erolla on selvä negatiivinen vaikutus niin Britannian kuin jäljelle jäävien EU-maiden talouteen.  

Selvästi suurin vaikutus erolla olisi Britannian omaan talouteen. EU on Britannian tärkein kauppakumppani. Sen tavaraviennistä lähes puolet suhtautuu EU-maihin. Kaupan vaikeutuminen eron myötä lohkaisisikin Britannian taloudesta arvioiden mukaan usean prosentin. 

EU:n talouteen erolla olisi pienempi vaikutus, sillä muiden EU-maiden viennistä vain noin 15 prosenttia suuntautuu Britanniaa. Vaikutusarviot EU-maiden talouteen keskimäärin ovat vajaasta prosentista noin puoleentoista prosenttiin BKT:sta.  

Brexitin vaikutukset ulottuisivat myös Suomeen, vaikka ne olisivat todennäköisesti EU-maiden pienimpiä. Arviot vaihtelevat muutamasta prosentin kymmenyksestä lähes prosentin menetykseen BKT:sta. Muita EU-maita pienempään vaikutukseen on kaksi syytä. Ensinnäkin Britannian osuus Suomen ulkomaankaupasta on pienempi kuin EU-maissa keskimäärin ja osuus on ollut pitkään laskussa. Toiseksi Suomen tärkein vientierä Britanniaan ovat metsätaloustuotteet. Eron myötä voimaantulevat WTO-tariffit ovat niiden kohdalla varsin matalia ja sääntely kevyempää kuin esimerkiksi elintarvikkeilla. 

Eron vaikutusten todellista suuruutta on kuitenkin vaikea arvioida. Tullitariffien käyttöönoton hintoja nostavia vaikutuksia voidaan laskea. Tämän päälle tulevia epävarmuuden lisääntymisestä tai markkinahäiriöistä johtuvia vaikutuksia on paljon vaikeampi arvioida. 

Vaikutusarvioiden teknisiä haasteita pahempi ongelma on kuitenkin epävarmuus lopullisista suhteista eron jälkeen. Epävarmuus jäisi, vaikka erosopimus hyväksyttäisiinkin. Myös se on väliaikainen sopimus, ja lopullisten suhteiden muovaaminen veisi parhaassakin tapauksessa vielä pitkään. Ero ilman sopimusta toisi vielä suuremman epävarmuuden lopputuloksesta. Suhteista täytyisi joka tapauksessa sopia eron jälkeen palaamalla neuvotteluissa lähtöruutuun.  

Vaikka eron vaikutusten suuruudesta on epävarmuutta, niiden etumerkistä ei. Eroprosessi on vaikuttanut negatiivisesti jo ennen eroa. Britannian talouskehitys on ollut selvästi heikompaa kuin muissa maissa kansanäänestyksen jälkeen. Tämä on näkynyt myös Suomen viennissä Britanniaan.  

Britannia kärsii epävarmuudesta ja kaupan vaikeutumisesta sen suurimman kauppakumppanin kanssa. Sitä ei korvaa Britannian havittelemat vapaammat kädet solmia sopimuksia muiden kanssa. Itse asiassa se on heikommassa asemassa neuvotellessaan yksin. Valitettavasti myös EU:n painoarvo maailmalla laskee Britannian eron myötä.  

Talouden tuotantoketjut ovat globaaleja. Toimiakseen hyvin ne tarvitsevat vakaat säännöt ja EU on tärkeä osa tätä säännöstöä. Brexit onkin osa käynnissä olevaa sääntöpohjaisen maailmantalouden rapautumista, jolla on konkreettisia taloudellisia kustannuksia meille kaikille.

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 14.10.2019