- Asuminen
- Kansantalous
- PTT Raportteja
Tiivistelmä
Seutukaupungeilla on tärkeä rooli alueellisina keskuksina. Ne ovat avainasemassa tarjoamassa omalla alueellaan palveluita, työ- ja elinkeinomahdollisuuksia sekä asumisvaihtoehtoja. Lisäksi seutukaupungeilla on tunnistettu vahvuuksia, joita tämän selvityksen kaltaisella tilastotarkastelulla on hankala tavoittaa: esimerkiksi edulliset ja helposti saavutettavat harrastusmahdollisuudet sekä aktiivinen kansalaistoiminta. Tässä selvityksessä tarkastellaan muun muassa seutukaupunkien väestöä, yrityssektoria, työmarkkinoita, koulutusta ja asuntomarkkinoita avoimien tilastojen ja haastattelujen avulla. Tarkasteluissa pyritään huomioimaan seutukaupunkien välinen moninaisuus.
Selvityksen havaintojen perusteella seutukaupunkien väestö on vanhentunut 2000-luvun aikana, mikä haastaa kuntataloutta sekä alueen elinkeinoelämää. Viime vuosien kasvava nettomaahanmuutto on kuitenkin hieman hillinnyt väestöllisen huoltosuhteen nousua. Toisaalta monissa seutukaupungeissa on myös paljon yrittäjyyttä, mikä luo mahdollisuuksia aluetalouden kehittämiselle. Aluetalouden kehitykselle tärkeiden yksityisten investointien pullonkauloina voivat toisinaan kuitenkin olla vaikeudet yritysrahoituksen saatavuudessa. Noin puolessa seutukaupungeista järjestetään korkeakouluopetusta, millä voidaan olettaa olevan tärkeä rooli alueiden elinvoiman rakentamisessa. Nuorilla aikuisilla korkeakoulutuksen osuus ei kuitenkaan ole kasvanut viimeiseen 10 vuoteen.
Erot työmarkkinatilanteessa eri alueiden välillä ovat kaventuneet 2000-luvun aikana. Vuoteen 2023 ulottuvan aineiston perusteella seutukaupunkien työllisyys- ja työttömyysaste ovat paremmalla tasolla kuin maakuntakeskuksissa, mutta heikommalla tasolla kuin esimerkiksi kehyskunnissa. Työmarkkinatilanne on heikompi Itä-, Keski- ja Pohjois-Suomen seutukaupungeissa verrattuna Länsi- ja Etelä-Suomen seutukaupunkeihin.
Monilla seutukaupungeilla asuntomarkkinoiden kehitys on haastavaa. Väestönkasvun hidastuminen ja muuttotappiot heikentävät asuntokysyntää, mikä vähentää investointihalukkuutta ja rajoittaa uudistuotantoa. Samalla vanha rakennuskanta kasvattaa korjausvelkaa ja lisää peruskorjaustarpeita, mutta taloyhtiöiden rajalliset resurssit sekä rahoituksen saatavuuden ongelmat vaikeuttavat hankkeiden toteuttamista. Tämä johtaa tilanteeseen, jossa tarjonta ei vastaa muuttuvaan kysyntään. Esteettömiä ja energiatehokkaita asuntoja tarvitaan, mutta niiden rakentaminen on kallista suhteessa alueiden hintatasoon ja asukkaiden maksukykyyn. Elinvoiman ja asuntomarkkinoiden välinen yhteys on ilmeinen. Ilman houkuttelevia ja kohtuuhintaisia asumisratkaisuja seutukaupunkien kyky houkutella työvoimaa ja uusia asukkaita heikkenee merkittävästi.
Asiasanat: seutukaupunki, aluetalous, väestö, työmarkkinat, yritykset, asuntomarkkinat
