- Blogit
- Kansantalous
Suomi on talousosaamisessa maailman huippua. Suomen kansallisen talousosaamisen strategian tavoitteena on tehdä suomalaisista maailman paras talousosaamisen kansa vuoteen 2030 mennessä, ja julkisuudessa onkin käyty paljon keskusteluja, miten parhaiten edistää talousosaamistamme. Keskustelu on kuitenkin hyvin pitkälti rajoittunut kotimaamme tilanteeseen, minkä takia olemme jättäneet suuremman kansainvälisen näkökulman täysin hyödyntämättä, kuten meillä suomalaisilla on tapana tehdä.
Vertailin gradussani suomalaisten ja japanilaisten yliopisto-opiskelijoiden talouslukutaitoa, ja huomasin jotain poikkeavaa. Japanilaisilla oli todella heikko taloudellinen osaaminen, sekä äärimmäisen negatiiviset asenteet talousosaamista kohtaan. Lisäksi esimerkiksi sijoittamista harrastetaan huomattavasti vähemmän, vaikkakin kiinnostusta löytyy. Tulokset ovat monelta osin päinvastaisia suomalaisiin verrattuna, vaikka koulutuksen osalta mm. PISA-tuloksien saralla Japani on jo harpannut Suomea edelle aikapäiviä sitten. Talousosaamisen kysyntä on kuitenkin kasvanut valtavasti, sillä lukuisat maat Japani mukaan lukien ovat luoneet viime vuosina kansallisia talouslukutaidon strategioita, jotka ovat toisinaan melko kunnianhimoisia.
Hyvinvointivaltiomallimme on meille suomalaisille itsestäänselvyys ja jatkuva ylpeyden aihe, mutta maailmanlaajuisesti se on poikkeuksellinen. Toisenlaisissa yhteiskuntamalleissa, kuten esimerkiksi gradussani tutkimassa Japanissa talousosaamisen merkitys korostuu: ilman laajaa julkista eläkejärjestelmää monien valtioiden kansalaiset joutuvat vastaamaan henkilökohtaisesti eläköitymisestään sekä siihen liittyvästä sijoittamisesta, mikä korostuu väestön ikääntyessä. Vastaavasti nuorten opintolainat ovat moninkertaisia, puhumattakaan niiden korkokustannuksista. Entä miten työntekijä voisi parantaa omaa ostovoimaansa, ellei ymmärrä inflaation merkitystä henkilökohtaisissa palkkaneuvotteluissa? Finanssialan uudet innovaatiot kuten mikroluotot ovat mahdollistaneet rahoituksen räjähdysmäisen saatavuuden maailmanlaajuisesti, mutta heikko talousosaaminen on johtanut lukuisiin hyväksikäyttötilanteisiin ja henkilökohtaisiin vararikkoihin.
Monet valtiot pyrkivät kiireisesti nostattamaan kansallista talousosaamista, mikä luo Suomelle ainutlaatuisen mahdollisuuden. Meillä kehitetään jatkuvasti merkittävää alan tutkimusta, yhteistyöprojekteja sekä opetusmateriaaleja. Yksinkertaisesti sanottuna, meillä on sitä osaamista mitä lukuisat muut maat tarvitsevat juuri nyt. Nyt onkin täydellinen hetki brändätä Suomi talousosaamisen johtavaksi maaksi sekä viedä rohkeasti asiantuntijuuttamme myös kansainväliseen toimintaympäristöön.
