- Blogit
- Ilmasto
PTT:n ja Gaian yhteinen VIKKE-hanke, jossa tuotetaan tietoa vapaaehtoisten ilmastotoimien kehittyvän kansainvälisen viitekehyksen vaikutuksista Suomelle, piti joulukuussa ensimmäisen yhteisen työpajan kotimaisille toimijoille ja sidosryhmille. Aiheena oli kartoittaa hankkeen väliraportissa läpikäytyjen sekä sääntelyn että vapaaehtoisten sitoumusten kautta tulevien aloitteiden vaikutusta erityisesti ilmastoyksiköiden tuottajille ja mahdollisille tuottajille kotimaassa. Työpajaan kutsuttiin laajasti vapaaehtoisiin hiilimarkkinoihin kiinteästi liittyvien sidosryhmien ja toimijoiden edustajia.
Gaian Anna Pakkala esitteli keskustelun pohjustukseksi sekä keskeisiä sääntelyn ja itsesääntelyn aloitteita että väliraportissa esiteltyjä mahdollisuuksia valtion roolista vapaaehtoisilla hiilimarkkinoilla. Tämän jälkeen osallistujat jaettiin kahteen eri ryhmään, jossa ennalta valittuja teemoja käsiteltiin joko luontopohjaisten ratkaisujen tai teknisten poistojen näkökulmasta. Työskentelyssä käsiteltiin kahta teemaa: ensin eri aloitteiden vaikutusta toimijoihin, joko toimintaa mahdollistavasti tai haittaavasti ja tämän jälkeen valtion mahdollista roolia eri tavoin, myös sen kautta, miten valtio eri tavoin voi joko mahdollistaa tai haitata toimintaa ja yksiköiden tuottamista markkinoilla.
Luontopohjaisten ratkaisujen osalta keskustelua ja kommentteja keräsi etenkin EU:n valmisteilla oleva hiilenpoistojen sertifiointi. Hiilenpoistojen sertifiointi nähtiin mahdollisuutena yhtenäistää sääntelyä ja harmonisoida markkinoita, mikä edistäisi markkinoiden kehittymistä. Luontopohjaisten ilmastoyksiköiden sertifiointiin liittyvät haasteet tulivat voimakkaasti esille, myös EU:n hiilenpoistojen sertifioinnin yhteydessä. Riskinä nähtiin, miten EU pystyy huomioimaan tuotantomahdollisuudet ja kuinka paljon se ottaa huomioon kansainvälisen hiilimarkkinan vaatimuksia, kuten lisäisyyttä ja pysyvyyttä. Kansainvälisen hiilimarkkinan kehityksen vaatimukset, sekä ilmastoyksiköiden käytön että tuotannon osalta, koettiin kaukaisina ja teoreettisina verrattuna luontopohjaisten yksiköiden tuotantoon. Lisäksi pidettiin riskinä, että niihin liittyviä kriteerejä on osittain mahdoton soveltaa luontopohjaisten yksiköiden tuotannossa.
Resurssit eivät riitä seuraamaan kaikkea valmistelua
Teknisten ratkaisujen osalta aloitteista eniten kommentteja ja keskustelua keräsivät valmisteilla oleva EU:n asetus hiilenpoistojen sertifioinnista sekä mahdollinen hiilensidonnan, talteenoton ja varastoinnin sisällyttäminen päästökauppaan EU:ssa. Näiden hyväksi puoleksi nähtiin muun muassa markkinoiden synnyn mahdollistaminen ja edistäminen, pelisääntöjen luonti sekä uskottavuuden ja arvonmuodostuksen mahdollistaminen. Osa toimijoista seurasi myös aktiivisesti YK:n artiklan 6 markkinamekanismien kehitystyötä. Keskustelussa todettiin, että resurssit eivät riitä seuraamaan kaikkea valmistelua ja priorisoinnissa EU:n aloitteet nousevat tärkeään rooliin. Haasteena nähtiin erityisesti tulevan kysynnän osalta suuntaus kohti kontribuutioväitteitä ja markkinoilla ollut vaimea kiinnostus tällaisia väitteitä ja niitä mahdollistavia yksiköitä kohtaan. Valtion roolin osalta korostettiin, että EU-tason ratkaisut koskevat myös kotimaisia ratkaisuja ja kotimaisten ohjeiden sijaan olisi hyvä tuoda tarjolle tietoa ja tulkintaa EU-tason ohjeistuksista. Valtion rooliksi erityisesti teknisten toimien osalta nähtiin toimijoiden välisen yhteistyön rakentaminen.
Sekä luontopohjaisten että teknisten hillintätoimien osalta toimintaa hidasti keskustelun mukaan epävarmuus tulevien sääntely- ja itsesääntelykehikon muutosten sisällöstä sekä kysynnän tasosta tulevaisuudessa.
VIKKE-hankkeen tällä hetkellä meneillä olevat työpaketit tuottavat tietoa muutosten vaikutuksesta kansalliseen sääntelyarkkitehtuuriin ja informaatio-ohjaukseen sekä tarvittavista muutoksista ilmastoyksiköiden käyttöä ja ilmastoväittämiä koskevaan kansalliseen lähestymistapaan lyhyellä aikavälillä.
VIKKE-hanke on osa isompaa tutkimuskokonaisuutta vapaaehtoisista hiilimarkkinoista. VIKKE-hankkeen väliraportti ilmestyi VNTEAS-sarjassa (saatavilla: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/165305). Hankkeen loppuraportti julkaistaan Valtioneuvoston tutkimus- ja selvityssarjassa syksyllä 2024. Hanketta rahoittaa valtioneuvoston kanslian TEAS-toiminta.
