Uutiset

Onko armelias joulumieli vain kurkkivien tonttujen pelkoa?

23.joulukuu 2019
Olli-Pekka Ruuskanen
KATSO KIRJOITTAJAN MUUT ARTIKKELIT»

 

Kirjoittaja on kansantalouden tutkimusryhmän tutkimusjohtaja Olli-Pekka Ruuskanen /// Twitter: @opruuskanen

 

Ajankohtaisessa joululaulussa laulamme: ”Ei itkeä saa, ei meluta saa, joku voi tulla ikkunan taa. Joulupukki matkaan jo käy. Nyt nimien kirjaan merkitään taas: tuhma vai kiltti, ajatelkaas!”

Taloustieteessä oletetaan, että ihminen ajattelee omaa etuaan. Hän pyrkii mahdollisemman suureen omaan hyötyyn ja olosuhteiden salliessa ei ajattele tasapuolisuutta eikä muiden auttamista. Onko armelias joulumieli ja joululahjat vain tonttutarkkailijoiden pelkoa vai kuvaako se jotain, mitä taloustieteellä on ollut vaikeuksia käsitellä?

Taloustiede on viime vuosikymmeninä pyrkinyt ottamaan huomioon psykologian ja sosiologian tutkimustuloksia teorioissaan. Tätä laajennusta kutsutaan käyttäytymistaloustieteeksi, ja sen piirissä tarkastellaan tunteiden merkitystä päätöksenteossa, sitoutumisongelmia, ajallista epäjohdonmukaisuutta sekä ymmärtämisen ongelmia ja vääristymiä. Näitä me kaikki kohtaamme päivittäin.

Käyttäytymistaloustiede ei tutki, miksi valitsemme oikein, vaan miksi valitsemme väärin. Tämän tutkiminen tieteellisesti on mahdollista vain, jos havaitut virheet ovat samansuuntaisia ja toistuvia. Jos elämä on satunnaista kaoottista sekamelskaa, tieteen on vaikea löytää siitä johdonmukaisuuksia teorioiden pohjaksi.

Suosittu menetelmä käyttäytymistaloustieteessä on koeasetelmat, joissa yksittäisten ihmisten käyttäytymistä tarkastellaan eri tilanteissa. Niissä joulun sanoma saa uutta valoa.

Keskeisiä tuloksia näissä kokeissa on, että yhden päätöksentekijän valinnoissa kohtuus, oikeudenmukaisuus ja vastavuoroisuus painavat erittäin paljon. Ihminen on hyvin herkkä koetulle epäoikeudenmukaisuudelle tai toisen itsekkäälle käyttäytymiselle. Jopa siihen pisteeseen, että henkilö luopuu jostain itseään hyödyttävästä vain rangaistakseen mielestään väärin käyttäytyvää vastapuolta. Erityisesti tasa-arvo niin resurssien kuin kohtelun osalta koetaan tärkeäksi.

Mielenkiintoinen tulos on, että itsekkään käyttäytymisen hyväksyttävyys kasvaa, kun tarkastellaan ihmisryhmiä. Kun kaksi ryhmää on vastakkain, ne alkavat käyttäytyä yhä enemmän omia etuja tavoitellen. Homo Economicus syntyy. Uusi jäsen oppii nopeasti ryhmän tavoille ja unohtaa yksilötason humaanimman eetoksen.

Ikkunoista tarkkailevilla tontuilla on osoitettu olevan tärkeä rooli näissä kokeissa. Jos osapuolet tietävät, että heitä tarkkaillaan ja että heidän ehdottamiaan sopimuksia arvioidaan ja kohtuuttomasta käyttäytymisestä voidaan rangaista, vuorovaikutus muuttuu tasa-arvoisemmaksi. Pelkkä kuvitelma siitä, että joku tarkkailee, tasa-arvoistaa käyttäytymistä huomattavasti.

Lahjojen antaminen pelkästä sydämen hyvyydestä ei kuitenkaan saa tukea käyttäytymistaloustieteen kokeista. Lahjan antamiseen liittyy aina odotus vastalahjasta, vaikka sen saaminen kestäisi. Yksipuolinen lahjoittaminen lopetetaan nopeasti. Siihen eivät tontutkaan voi vaikuttaa, vaikka mieli olisi joulumieltä täynnä.

 

Kirjoitus on julkaistu Maaseudun Tulevaisuudessa 23.12.2019