Julkaisut

11. Forest Certification and Environmental Labelling in Europe. Comparison of Viewpoints of Forest Owner and Forest Authority Organisations in a few Nordic and Middle-European Countries.

1998

ISSN 1455-4623 (nid)
ISBN 951-8950-86-5 (nid)

TOIVONEN, Ritva - MÄKI, Päivi. 1998. Forest Certification and Environmental Label­ling in Europe. Comparison of Viewpoints of Forest Owner and Forest Authority Organi­sations in a few Nordic and Middle-European Countries. Pellervo Economic Research Insti­tute Working Papers No 11, 37 p. (Pellervo Economic Research Institute PTT, Eerikinkatu 28 A, 00180 Helsinki, FINLAND) ISBN 951-8950-86-5, ISSN 1455-4623.

ABSTRACT: The study describes opinions of 74 forest owner and forest authority organisa­tions toward forest certification and environmental labelling of forests in Finland, Sweden, Norway, Austria, Germany, Great Britain and France. The description is based on a mail survey carried out in late 1997. The study also presents a comparison of the forestry and an overview of present activities related with environmental labelling of forests in the countries analysed. Envi­ronmental questions are considered important in the respondent organisations, but there seems to be too little information available about forest certification. Few organisations had so far formed any formal standpoint towards forest certification, but forest authorities generally saw that it is not the task of authorities to decide about this kind of market based tool. If an environ­mental labelling system för forests will be seen necessary, a national certification/labelling sys­tem applied on large regions was seen as the most suitable altemative. An intemational frame­work was considered important, but the only readily applicable system (FSC) was not seen suit­able as such. ISO environmental management system or an European frame were regarded more suitable. Costs were emphasised as a major problem. Respondents also generally agreed that forest certification would not benefit forest owners economically, but especially forest authori­ties believed that forest certification might enhance the competitiveness of wood. The differ­ences between authorities and forest owner organisations, or between countries were not very clear. However, in the Nordic "exporting" countries the respondents emphasised more strongly the possibilities of forest certification as a marketing tool, especially in information delivery towards ENGOs and industrial customers.

Key words: environmental labelling,forest certification, NIPF ownership,forest authorities

TOIVONEN, Ritva - MÄKI, Päivi. 1998. Metsien sertifiointi ja ympäristömerkintä Eu­roopassa. Yksityismetsänomistajien yhteenliittymien ja metsähallinnon näkemysten ver­tailu Pohjoismaissa ja muutamissa Keski-Euroopan maissa. Pellervon Taloudellinen Tutki­muslaitos PTT. Työpapereita no 11, 37 s. (Pellervon talodellinen tutkimuslaitos, Eerikinkatu 28 A, 00180 Helsinki) ISBN 951-8950-86-5, ISSN 1455-4623.

TIIVISTELMÄ: Selvitys kuvaa postikyselyaineiston perusteella 74 metsänomistajien ja met­sähallinnon organisaation näkemyksiä metsien ympäristömerkinnästä syksyllä 1997 (kohdemaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Itävalta, Saksa, Iso-Britannia ja Ranska). Selvitykseen liittyy myös kuva­us kohdemaiden metsäsektoreista ja kussakin maassa meneillään olevasta metsien ympäristö­merkintään liittyvästä toiminnasta. Ympäristökysymyksiä pidettiin vastaajaorganisaatioissa ylei­sesti tärkeinä, joskin metsien sertifioinnista katsottiin olevan saatavilla liian vähän tietoa. Useimmat organisaatiot eivät olleet muodostaneet virallista kantaa metsien sertifiointiin. Hallin­nossa katsottiin yleisesti, ettei ole hallinnon asia päättää markkinapohjaisen metsien ekomerkin­nän käyttöönotosta tai järjestelmän valinnasta. Jos metsien ympäristömerkintä katsottaisiin tar­peelliseksi, olisi kaikkien organisaatioiden mielestä jokin alueelliseen merkintään perustuva kansallinen järjestelmä sopivin, mutta kansainväliseen kehykseen sidottuna. Kuitenkaan FSC järjestelmää ei pidetty sellaisenaan sopivana. Kansainvälisiä järjestelmiä onkin kehitettävä pa­remmin Euroopan olosuhteisiin sopiviksi. Kustammksia pidettiin suurena ongelmana eikä met­sänomistajien katsottu hyötyvän sertifioinnista taloudellisesti. Kaikkiaan erot niin metsänomis­tajajärjestöjen ja hallinnon kuin maidenkin välillä olivat melko vähäisiä. Kuitenkin erityisesti Pohjoismaissa uskottiin selvemmin sertifioinnin toimivan markkinoinnin välineenä varsinkin ympäristöliikkeitä ja teollisia asiakkaita kohtaan kuin mitä Keski-Euroopassa uskottiin.

Avainsanat: metsien sertifiointi, ympäristömerkintä, yksityismetsätalous, metsähallinto


Ladattavat tiedostot
tp11
Takaisin