Julkaisut

270. Aluetalouden ja vihreän siirtymän elpymisinstrumentit

2021

ISSN 2489-9615 (pdf)
ISBN 978-952-224-233-4 (pdf)

Mats Godenhielm, Janne Huovari, Peetu Keskinen ja Matti Valonen 2021. Aluetalouden ja vihreän siirtymän elpymisinstrumentit. PTT raportteja 270.

Tiivistelmä EU on laatinut kooltaan merkittävän paketin talouden tukemiseksi vastauksena koronakriisiin. EU:n Next Generation -elpymisväline sisältää yhteensä 750 mrd euroa rahoitusta. Koko elpymisvälineen avustuksista Suomen osuus on noin 2,7 mrd. euroa. Elpymisvälineen sääntöjen mukaan avustusrahaa voi saada uudistus- ja investointihankkeisiin. Tässä raportissa keskitymme elvytyksen aluetaloudellisiin ja vihreän siirtymän instrumentteihin ja niiden vaikutuksiin.

Elpymisvälineellä tavoitellaan sekä elvytysvaikutusta että talouden uudistumista. Rahoituksen käytöstä päätettäessä joudutaankin tasapainoilemaan näiden kahden tavoitteen välillä. Lisäksi olisi kiinnitettävä lyhyen aikavälin vaikutusten ohella huomiota elvytyksen pitkän aikavälin vaikutuksiin ja siihen, miten ne vaikuttavat talouden uudistumiseen, esimerkiksi digitaaliseen ja vihreään siirtymään. Raportissa tarkastellaan ensin yleisellä tasolla elvytystä, sen myönteisiä ja kielteisiä vaikutuksia ja tehokkaiden elvytystoimien ominaisuuksia. Sen jälkeen tutkimme lähemmin elvytyksen toimivuutta ns. vihreän siirtymän toteuttamisessa. Erityishuomiota kiinnitetään puurakentamiseen, biotalouteen ja bioenergiaan. Tämän jälkeen tarkasteluun otetaan elvytyksen aluetaloudellinen puoli ja vaikutukset, etenkin infrastruktuuri-investoinneissa.

Elvytyksessä alue- ja paikallisen tason toimijoilla on tärkeä rooli jo siksi, että ne muodostavat suuren osan julkisen sektorin menoista ja investoinneista. Parhaita tuloksia ei saavuteta yhdellä instrumentilla, vaan käyttämällä toisiaan tukevia investointeja ja kehittämistoimia. Investoinnit pitäisi kohdentaa paikallisia kasvumahdollisuuksia hyödyntävästi. Rahoja ei pidä jakaa instrumenttien sisällä alueiden välillä tasan, vaan kohdentaa instrumentit alueiden tarpeiden ja potentiaalin mukaan. Lisäksi hallinnon eri tasojen suunnittelua ja koordinaatiota on tehostettava investointihankkeissa. Hallinnon tehokkuus ja läpinäkyvyys ovat myös tärkeitä.

Vihreä elvytys ei ole ihmelääke, mutta onnistuessaan sillä voidaan edistää sekä ilmastollisia että taloudellisia tavoitteita. Tämä vaatii kuitenkin huolellista suunnittelua ja oikean kohdistamista. Myös aluetasolla elvytys vaatii hyvää suunnittelua. Tutkimusten mukaan työllisyysvaikutukset riippuvat työvoiman osaamisesta ja sen yhteensopivuudesta elvytystoimien kanssa. Vihreän elvytyksen vaikutuksia tulisi tarkastella pidemmällä aikavälillä.

Asiasanat: elvytys, vihreä siirtymä, aluetalous, EU, biotalous, rakentaminen


Ladattavat tiedostot
ptt_rap270f
Takaisin