Maa- ja elintarviketalouden tutkimusryhmä
15 lokakuu 2019
Nurmet ovat maamme yleisin pellonkäyttömuoto ja niillä on suuri taloudellinen merkitys Suomelle. Noin puolet maataloustulosta tulee nurmentuotantoon perustuvasta maidon- ja naudanlihan tuotannosta ja nurmea hyödyntävät myös lampaat, hevoset ja vuohet.
Olosuhteet Suomessa ovat edulliset nurmenviljelylle, sillä meillä on riittävästi vettä ja au-ringon säteilyä sekä viileä kesä. Nurmialaa voidaan hyödyntää koko maassa, myös niillä alu-eilla, joilla muu viljely ei luonnonolosuhteiden vuoksi ole tuottavaa.
Nurmikasvit ovat tärkeitä viljelykierrossa ja niillä voidaan ylläpitää luonnon monimuotoi-suutta. Luomuviljelyssä nurmia käytetään viherlannoituksena erityisesti kasvinviljelyti-loilla ja luomun periaatteisiin kuuluu tasapaino peltoviljelyn ja kotieläintuotannon kesken.
Nurmituotanto on ensisijaisesti märehtijöiden rehuntuotantoa. Sen lisäksi meillä on nur-mia, joiden tärkein tavoite on vesiensuojelu (suojavyöhykenurmet), kasvihuonekaasupääs-töjen vähentäminen (turvepeltojen nurmet) tai luonnon monimuotoisuuden ja maiseman edistäminen (luonnonhoitopeltonurmet, monimuotoisuuspelto/niityt). Ilmaston muuttu-essa nurmien kyky sitoa hiiltä ja parantaa maan rakennetta tulee entistä tärkeämmäksi.
Laiduntaminen antaa mahdollisuuksia eläinten lajinmukaiseen käyttäytymisen ja tukee eläinten hyvinvointia. Lisäksi nurmella on mahdollisuuksia energiantuotannossa, biotuot-teiden raaka-aineena ja tulevaisuuden uutena valkuaisen lähteenä myös yksimahaisille.
Tätä taustaa vasten Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti haun kansallisen nurmiohjel-man valmistelemiseksi saadakseen nurmea hyödyntävien toimijoiden yhteisen näkemys siitä, miten nurmituotannolla edistetään kestävää ruokajärjestelmää. Tällä hankkeella tar-jotaan tämä näkemys.
(1) Selvitetään nurmea hyödyntävien toimijoiden kannalta ensisijaiset nurmituotantoon liittyvät tavoitteet. (2) kenen ja, mihin toimenpiteisiin tulee ryhtyä tavoitteiden saavuttamiseksi? (3) miten tuloksia voidaan hyödyntää kokonaisvaltaisesti ja koordinoidusti?
Maa- ja metsätalousministeriö
Pellervon taloustutkimus PTT, vastuullinen johtaja Kyösti Arovuori MTK, Perttu Pyykkönen, hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja Maitoyrittäjät, Henna Mero Pihvikarjaliitto, Susanna Heikkinen Suomen Lammasyhdistys, Petri Leinonen
Hanna Karikallio
|
Pellervon taloustutkimus Eerikinkatu 28 A 00180 HELSINKI Puh (09) 3488 844 |
